31. toukokuuta 2014

Kameli vaiko hevonen?

Huutoa, paniikkia, itkua, mutta lopulta tyyntä iloa ja rakkautta.
Näin voisi kuvailla edellistä viikkoa Santun kanssa, sillä se on ollut täynnä pettymyksiä, mutta loppujenlopuksi hyvää mieltä. Jokainen hevosen omistaja tietää ettei niin ison ja arvaamattoman eläimen kanssa jokainen päivä ole ruusuilla tanssimista. Meillä on mennyt nyt todella huonosti sen jälkeen kun hackamoren remmit menivät rikki ja olemme joutuneet käyttämään kolmipalaa.
Vaikka Santtu toimii hyvin kuolaimen kanssa on se alkanut protestoida sitä enemmän ja enemmän.
Protestointi ilmenee ratsastaessa ohjien ryöstämisellä, liikkumattomuudella sekä pään viskomisella. Ongelmana on siis luultavimmin hampaat ja raspaaja on ns. tilattu tekemään pieni visiitti meidän luonamme mutta siihen menee aikaa muutama kuukausi täysin oman rahatilanteeni vuoksi. Raspauksessa minua jännittää hevosen kokemattomuus tähän tilanteeseen sillä Santtua ei ole kasvattajan mukaan ikinä raspattu. Joten mikä voiiskaan mennä pieleen? Ehkä kaikki tai sitten hevonen seisoo nätisti paikallaan, mutta aion tilata raspaukseen eläinlääkärin joka voi tarvittaessa antaa herralle rauhoittavan sillä minulla ei ole minkäänlaista hajua miten herra siihen reagoi.


Ja nyt mitä niihin ongelmiin tulee on alkanut ärsyttämään minua todella paljon. Yritän kuitenkin toimia mahdollisimman rauhallisesti ja positiivisesti ajatellen tilannetta. Viimekertainen ratsastus meni kuitenkin niinkin mönkään, että sain paniikkikohtauksen selästä pois noustessani. Näin ei saisi tapahtua, mutta olin niin stressaantunut ja oloni oli todella epämukava. Ratsastus sujui ensin todella hyvin ja mallikkaasti aina siihen asti kun olimme nostaneet laukat. Tämän jälkeen Santun mielestä olisi pitänyt lopettaa työskentely, mutta kun pyysin sitä taivuttamaan itseään ja käyttämään takapäätänsä kolmikaarisella kiemurauralla Santtu herpaantui ja alkoi heitellä päätään yrittäen saada ohjia käsistäni. Päätin sitten pitää tehtävät perus uralla tehden pysähdyksiä ja peruutuksia. Kolme ensimmäistä tehtävää sujui hyvin, mutta sitten neljännellä kerralla Santtu pysähtyi nätisti mutta peruutti todella tahmeasti ja kun pyysin sitä taas eteenpäin ei herra liikkunut ei mihinkään. Näpäyttelin pohkeilla ja käytin jopa kättäni sen takamuksella, mutta Santtu vaan nosti päänsä ylös ja teki kamelit(tämä on termi mitä käytän kun herra nostaa päänsä ja lörpöttää kieltänsä ulkona kamelin näköisenä korvat sivuilla). Päätin sitten että jos et liiku eteen liikut taakse, yritin peruuttaa mutta tuloksetta. Sitten aloin kääntämään Santun päätä kentän sisäpuolelle josta se lähti liikkumaan. Teimme siis pienen voltin ja jatkoimme matkaamme käynnissä ja muistutin sitä pohkeella puristaen että tämä on käsky mitä sinun täytyy totella.
Santtu jatkoi seuraavalle oysähdys etapillemme tyylikkäästi kaartaen kaulaansa, mutta taas kun oli pysähdyksen vuoro Santtu teki taas kamelit. Tälläkertaa se ei liikkunut kun käänsin sitä voltille. Tein kaikkea mahdollista, mutta Santtu vaan käänsi päätään sivuille eikä hievahtanut ei sitten mihinkään. Päätin sitten hieman tökkiä jalalla sen turpaa mikä ei kyllähään tehnyt mitään eloa tähän hevoseen. Aina kun vaihdoin Santun pään puolta jouduin voimalla vetämään sen päätä sillä herra oli täysin erimieltä. Se oli kun ruostunut vipu jota ei saisi millään vedettyä suuntaan eikä toiseen. Nousin sitten selästä itkuisena ja raivoten ja näytin mitenkä liikutaan eteenpäin. Otin ohjasta kiinni ja näytin kuinka mennään voltit olempiin suuntiin, pysähdytään ja peruutetaan. Nousin sitten takaisin pässinpään slekään ja kokeilimme uudestaan. Sama toistui mahdottoman monta kertaa ja päätin, että en nouse selästä ennenkuin saisimme yhden pysähdyksen suoritettua ilman jämähdystä. Santun mielestä tämä taisi olla vaan kivaa hommaa, mutta saimme vihdoin monen kerran jälkeen suoritettua hyvän pysähdyksen ja nousin sitten selästä alas ja vein Santun karsinaansa. Mielentilani oli murhaava ja olin huudellut Santulle kiakenlaista aina kun se ei liikkunut eteenpäin;
''Senkin aasin perse liiku!''
''Laitan sinut makkaraksi heti huomenna senkin luuska!''
''Jumankauta nyt liiku lehmänperä!''
Kaikkea muuta mukavaa olin myös huudellut ja kiroillut Santun korvaan. Ratsastuksen jälkeen olin itkuinen, raivoissani ja täysin muissa maailmoissa. Lyyhistyin Santun karsinan eteen yrittäen selvittää mieltäni turskahdin itkuun ja en saanut sitä lopetettua, hengitykseni tiheni ja huomasin olevani paniikki kohtauksen alaisena. Kesti hyvinkin tarkasti 3minuuttia, että sain itseni rauhoitettua ja nousin hoitamaan Santtua yöpuulle. Kamala päivä, mutta saimme kuitenkin hommat lopetettua onnistumiseen.

Eilen oli sitten mukavampi päivä mikä toi hymyn taas huulille. Tälläkertaa lähdin tallille vasta seitsemän aikaan sillä nukuimme poikaystäväni kanssa hieman pidemmät päiväunet kuin suunnittelimme. Kun saavuin tallille oli hevoset jo sisällä ja karsinamme ovessa oli lappu jossa tiedotettiin herran saaneen ilta viljansa. Siivosin siis karsinan ja harjasin Santun puhtaaksi pohtien kentällä kevyttä juoksutusta. Nakkasin sitten herralle vahvemmat päitset päähän ja niihin liinan kiinni josta lähdimme kentälle.
Annoin Santun kävellä rauhassa ja rennosti ympyrällä ennen tahdin lisäämistä raville. Seurasin Santun liikkeitä tarkasti tarkastaen jos niistä löytyisi epäpuhtautta. Huomasin että Santun ravi oli osittain epäpuhdas, tämä voisi selittää selästäkäsin tarjottavan peistin. Kokeilin sitten herran jalat ja etsin mahdollisia lihas jumeja joita löytyi lautasten alapuolelta takajaloista. Juoksutin Santun kuitenkin vielä molempiin suuntiin niin ravin kuin laukan kautta josta menimme popsimaan vihreää tallin vierestä. Tai no, Santtu popsi ja minä hieroin hieman sen takajalkoja joista sain ehkä hitusen jumeja auki. Nyt olisi BEMER hoito taas poikaa, täytynee vaan yrittää raahata se pyörän kanssa tallille.

Kännykkä laatu taas 10/10




Iloinen herra nautti puolituntisesta napostelusta kunnes jouduin viedä sen talliin ja lähteä polkemaan kotia kohti. :)

2 kommenttia:

  1. Eikö Santtua oikeasti ole opetettu raspaukselle tai koskaan tarkistettu purukalustoa?:o no onneksi hevosen voi aina rauhoittaa tarvittaessa raspauksen ajaksi.. ja kivoja kuvia ja blogi! :) aion lukea jatkossakin!

    VastaaPoista
  2. Kyllä sen suuta on varmasti katsottu mutta ei ole kuullemma koskaan raspattu. Näin minä olen ainakin kuullut, Santun kasvattaja on minulle todella tuttu henkilö ja sukulainen joten hän ei jättäisi mitään kyllä kertomatta. Ja onneksi sen voi rauhoittaa mutta siitä tulee lisämaksua taas eläinlääkärille! :D
    Ja kiitos kehuista, ne ovat aina tervetulleita sillä meille ei paljoa kommentteja tule. :)

    VastaaPoista