26. huhtikuuta 2017

Maneesin kätköissä


Keski-Suomeen iski takatalvi, juuri kun oli suunnitelmissa lähteä porukalla kentälle, mikä sijaitsee hieman kauempana maastojen toisella puolella. Sitten luonnonäiti päätti rykäistä maan valkeaan vaippaan yhdessä yössä, mutta kesä tekee tuloaan ja kaikki muuttui loskaksi ja räntäsateeksi. Lähdimme Creditin kanssa maneesiin, piiloon tuota kammottavaa säätä.

Matkamme sujui hyvin hitaasti tallilta maneesiin upottavien peltojen kautta. Viimeisellä kymmenellä metrillä taivas raukesi ja vettä tuli taivaan täydeltä, mutta kerkesimme juuri ja juuri suojaan, hieman kastuen. I love finnish weather! NOT.

Kerkesimme tehdä alkuverkkaa Ceen kanssa ennen isännän saapumista maneesiin koiran kanssa jonka olin taas ''hiillostanut'' kuvaamaan meitä jotta saadaan tänne blogiin taas eloa.
Tänään ruuna oli jopa ehkä ärsyttävä ratsastaa, mutta sekin johtuu vain jäykkyydestä mikä taas johtuu pitkästä saikkuilusta ja varovaisesta liikutuksesta. Maneesin B-L kulma oli ruunalle jotenkin hyvin vaikea alkusta alkaen ja se veti sen aina lapa edessä, myös käynnissä. Muutenkin Creditin mielestä maneesin takasivun voi vetää täysillä ja mutkat suoriksi meiningillä, mutta tälläkertaa keskityinkin kulmiin senverran enemmän että puolentunnin yrityksen jälkeen ruuna alkoi taipumaan rungostaan, myös ongelma kulmassa.
Ensimmäiset kierrokset ravissa jouduin pysäyttämään ruunan kulmaan ja kiertämään muutaman pienen voltin kulmassa jotta se taipuisi myös kys. paikassa pyydettäessä. Ruuna jumittui kulmaan hämmentyneenä ja jouduin rohkaisemaan sitä melko paljon. Onhan se nyt vähän hämmentävää kun hackamorekin on vielä vähän outo kapine ja lihakset ovat melko jumissa.




Onneksi pulmamme hälveni hetki hetkeltä olemattomaksi ja Credit alkoi rentoutumaan sekä sen kautta taipumaan. Pakko kyllä sanoa, että herrassa oli myös pidättelemistä. Energiaa oli kuin pienessä kylässä, mutta loppua kohden kun se alkoi tehdä töitä, pikkuhiljaa vauhtikin hiipui.

Yritin myös keskittyä suoriin teihin ja meidän suoruuteen ettemme kallistuisi aina sisäänpäin kulmissa ja volteilla. Melko huonolta se vaikutti kuvia katsellessa, mutta nekin ovat vain puoli totuutta. Pääasia tänään kuitenkin oli saada C edes vähän rennommaksi ja kuuntelemaan paremmin hackamorea. Ensikerralla menen taas luultavimmin kuolaimen kanssa, sillä ruunalla on liikettä ja sitä alkaa löytyä pikkuhiljaa enemmän kun se saa ravata aina enemmän ja enemmän treenien yhteydessä.

Otin ratsastuksen loppuun molempiin suuntiin vielä lyhyet laukat jotta sairasloman jumit aukenisivat. Laukka oli isoa, mutta hillittyä ja annoin ruunalle pitkät ojat loppuun jotta se saisi itse siirtyä raviin.



Kävelimme maneesissa vielä hetken jotta ruuna rauhoittuisi ennekuin lähdimme takaisin kotitallille missä taas kylmättiin jalka ja samalla kun jalka oli kylmäyksessä siivosin ruunan karsinan ja nakkasin sille loimet päälle. Ennen pihalle viemistä tarkastelin jokaisen jalan ja täytyy vaan todeta, että etujalka on aina vaan parempi ja parempi. Yhtään ei ollut lämpöä tai ylimääräistä nestettä. Hyvin tyytyväisen näköinen herra jäi kaverin kanssa tarhaan syöpöttelemään, räntäsateeseen tosin.

16. huhtikuuta 2017

Pääsiäinen täynnä hienoja poneja


Pääsiäisenä olin hoitamassa herra Ceetä ja tallikaveriaan perjantaista lauantai iltaan eli pääsin tekemään ihania perus hevos hommia mitä olen kaivannut aivan tolkuttomasti. Saimme yöpyä tallin omistajan talossa joka lähti perheineen viettämään pääsiäistä toisaalle ja siitä pihan poikki olikin helppo lähteä lauantai aamuna tekemään seitsemän aikaan aamutallia. Ihania hommia!

Perjantaina kun saavuimme tallille päiväs aikaan kerkesin ratsastamaan Creditin tallitoverin. Kyseessä on super symppis suomenhevos ruuna, joka on myös entinen ravihevonen. Ratsastin todella kevyesti ja kokeilu mielessä tämän ruunan, tutustuen sen liikkeisiin ja temppuihin. Ruuna oli helposti peitsille tippuva, joten ensimmäiset ravi yritykset menivät ensin peitsillä kunnes aloin painelemaan oikeita nappuloita ja sain hevosesta raviakin esiin.
Oli jotenkin todella omituista kun jalkojen välissä oli massavampi hevonen, mutta kaula loppui yhtäkkiä kesken. Naureskelin ensimmäiset kymmenen minuuttia kun hevonen vaan loppuu kuin seinään.
Sain muutaman kuvan muistoksi tästä herrasta ennen kuin poikaystäväni kyllästyi ja lähti koiran kanssa käveylle. Käynti ja laukkakuva mitkä näette alla ovat ainoat tarkat kuvat joista voisin sanoa muutaman ärräpään omaan ratsastukseeni liittyen, mutta katsotaan mielummin tuota suloista suomi puttea mikä kovasti yritti miellyttää ja tehdä hommia.




Lauantaina olin kokopäivän liikkeessä. Aamulla heräsin aamutalliin jonka jälkeen rauhoituin syömään aamupalaa ehkä tunniksi kunnes menin talliin siivoamaan karsinat jonka jälkeen lähdin koiran kanssa katsomaan miten isäntä pärjäsi kalassa. Ostimme hänelle kalastusluvan Kuusan koskelle jotta hänen päivänsä ei menisi sisällä kökötellessä ja että olisi mukavaa puuhaa, hän on melko kova kalamies nimittäin. Nappasin muutaman kuvan miehestä kalassa ja suuntasimme koiran kanssa takaisin tallille missä Creditin omistaja oli lisäämässä päiväheiniä hevosille.
Tallilta lähdin sitten omistajan luokse kahville missä Ruusu koira sai paljon huomiota ja hellyyttä lapsilta joista nuorempi taisi kovasti rakastua neitiin kun hän konttasi ja seurasi Ruusua joka paikkaan.

Seuraava etappi oli taas tallilla kun lähdin ratsastamaan herra Credittiä. Ennen ratsastusta kävin syömässä muutaman leivän etten pökerry ja lähdin sitten harjailemaan mustaa ruunaa joka oli pihkannut molemmat puolet kaulastaan.
Ratsastin taas hackamorella kevyin fiiliksin, mielessä vähän taivutus ja siirtymis jumppaa. Credit oli alkuun hyvin erimieltä asiasta kun lähdinkin pyytämään siltä enemmän kuin viimeksi. Takajalka nousi ja välillä öristiin oikein olan takaa, mutta kuitenkin loppuunsa saimme ruunan kanssa yhteisen sävelen ja pääsimme tekemään melko hyvin taivutuksia, väistöjä ja siirtymisiä pellolla. Alkuverryttely tapahtui isolla ympyrällä ja siitä löytyy video minkä laitoin kokoon kun poikaystäväni malttoi napata pari pätkää ennen kuin lähti taas kalaan vieden koiran mukanaan. Aidatulla alueella oli edelliseltä päivältä jääneet puomit mitkä hyödynsin mukaan alku humppailuun. Videolta näkee myös herra Ceen känkkäränkkä mielipiteen kun pyysin sitä eteenpäin.


Kerkesin ratsastaa herraa vähän reilu puoli tuntia kunnes lähdimme takaisin talliin kylmäämään jalkoja ja siinä samalla selvitin myös ruunan hännän ajankuluksi. Nakaksin loimet ruunan selkään ja päästin sen tarhaan ystävänsä luokse joka pörisi portilla.
Parikymmentä minuuttia kerkesin levähtää kunnes olin taas menossa. Lähdin kuvaamaan Creditin omistajan tytön ratsastustuntia lähitallille. Tyttö pääsi ratsastamaan mitä söpöimmällä ponilla mitä olen hetkeen nähnyt ja ilomielin laitoin kameran tulille.

Voin kyllä sanoa, että tuosta tytöstä kasvaa taitava ratsastaja.
Tytön ratsastustunnin jälkeen palasin tallille ja nappasimme poikaystävän kanssa tavaramme autoon ja lähdimme kotia kohti kun kello oli about ilta kahdeksan. Koko päivän olin siis liikkeessä ja kyllä voin kertoa, että tämä oli parhain päivä pitkään aikaan aina iltaan saakka kun painoin pääni tyynyyn.

10. huhtikuuta 2017

Kevät, se löytyy vasemmalta


Kyllä, kevät on täällä. Mistä sen tietää? No siitä kun tallilla on suu sekä silmät täynnä karvaa, ratsastus alustat on sellaista liejua ettet tiedä mitä tehdä ja missä. Hevosta on harjattava yli puoli tuntia, koska uljas ystäväsi on ottanut mutakylvyn juuri ennen kuin saavuit tallille. Ihanaa? No on se!

Itse pääsin taas käymään tallilla viime keskiviikkona eli viides päivä. Pääsin harjaamaan mutaista hevosta ja sylkimään karvoja suustani.
23.03 eläinlääkäri kävi antamassa Creditille päivä kännit ja piikittämässä oikean etujalan vuohisen kortisooni piikillä. Siitä alkoi taas muutaman viikon kävely päivät jonka aikana itse en päässyt käymään ruunan luona ollessani kuumeessa lähes kokonaisen viikon.

Keskustelin Creditin omistajan kanssa ennen tallille lähtöä ja kyselin, millä mielin hevosta nyt saisi liikuttaa ja sain luvat ottaa muutaman ravipätkän, mutta huolehdin hevosen lämmityksestä ennen yhtäkään raviaskelta.

Kävelimme ympäri peltoa noin parikymmentä minuuttia ellei jopa puolisen tuntia. Muutamat tempo lisäykset otin käynnissä jotta saisin ruunaa enemmän kuulolle ja liikkumaan rungon läpi. Teimme töitä hackamoren kanssa niinkuin kuvistakin näkyy ja hain hevoselta jo tuntumaa vekottimiin. Hienosti herra haki työasentoa ja myötäsi tuntumalle. Alussa ohjaus oli hakusessa, mutta muutamien käännöksien jälkeen nekin alkoivat sujua ja pääsin jopa asettamaan hevosta.
Huima muutos edelliseen kertaan kun menimme hackamoren kanssa, silloin Credit ei kuunnellut minua yhtään ja mennä humputti eteenpäin vaikka yritin kääntää menosuuntaa ja hidastaa.

IMG_8126


IMG_8093

IMG_8115

Credit oli jotenkin todella symppis ja ratsastuksesta jäi todella kiva fiilis. Vaikka ihan alkumetreillä ruuna oli toisella puolella peltoa sitä mieltä että oli ravattava takaisin tallille päin, sain sen silti asettumaan ja pääsimme muutaman steppaus askeleen jälkeen käynnissä takaisin. Tämänkin tapauksen jälkeen tunnustelin ruunaa käynnissä tarkemmin ja kun poikaystäväni tuli kuvaamaan meitä kyselin häneltä ontuuko hevonen. Tietty hän ei ole hevosihmisiä, mutta on aiemmin osannut sanoa jos ruuna on ontunut vähääkään minkä olen itse tuntenut myös selkään.

Täytyy ensikerralla taas keskustella poikaystävän kanssa näistä kuvista, kun taas jostain syystä menosuunta on vain vasemmalle. Muutama kuva oli otettu oikeaan suuntaan, mutta ne olivat huonolla ajoituksella otettu liikkeeseen katsoessa ja muutankin hevoselta puuttui kavio tai tilaa oli ympärillä niin vähän etten jaksanut alkaa muokkaamaan niitä. Muuten kuviin saa olla super tyytyväinen, koska en ole Santun aikana saanut näin paljon hyviä kuvia mikä harmittaa, mutta minkäs sille mahtaa enää. Onneksi nyt herra Ceen kanssa saadaan paremmin kuvia, ja ehkäpä kesän mittaan uusi kamera eli parempaa laatuakin luvassa!

The Gang


IMG_8142

Ratsastuksen jälkeen oli pakko napata pari yhteiskuvaa ratsain vielä pellolla ja yritin saada koiratkin kuvaan mukaan mikä onnistui melko hyvin ellen sanoisi. Koirakuva löytyy myös meidän Insagramista mikä on nyt uusi ja blogikohtainen, eli jos seuraatte vielä tuota Huurrehukka tiliäni niin sinne ei tule enää hevoskuvia, joten siirtykäähän Varjossakasvanu tilille seuraajiksi niin pysytte ajantasalla sielläkin!

Siirryimme muutaman kuvan jälkeen takaisin tallille hoitelemaan ruuna takaisin tarhaan. Varusteita ottaessa pois tuli huomattua taas tuo ihana kevät, kun satulan ja satulavyön takana oli iso irto karvakasa. Hackamoren turparemmin pehmustekkin oli saanut muutaman mustan karvan antamaan kontrastia. Jalan kylmäys hoitui fleece pintelin ja pakaste pussin avulla ja Credit vain naureskeli toimenpiteelle kun yritin sitoa pussia pintelille kiinni koipeen päätäni rapsutellen.


IMG_8336

Nyt kun Creditin jalka on piikitetty ja herraa voi alkaa liikuttamaan pikkuhiljaa taas normaalimpaan tahtiin pääsemme mekin treenaamaan kunnolla, sillä itseäni kutkuttaisi ajatus koulukisoista tämän herran kanssa sillä onhan meissä potentiaalia, eikö?