27. tammikuuta 2017

Omituista

Credit on kärsinyt nyt tämän kuukauden omituisesta ontumisesta mistä johtuu blogin hiljaisuuskin. Viimeksi puhuin hokinpolkemasta mikä enteili impparia. Haavaa hoidettiin ja onneksi imppari ei puhjennut, mutta heti kun se huoli oli ohitse tuli toinen.

19. päivä kävimme Creditin kanssa maneesissa, siinä mielin että katsotaan ontuuko hevonen. Omistaja oli kertonut että hevonen ontui viimeksi taluttaessa pellolle jonkun verran mutta sekin häiveni ja ontuminen tapahtui vain samassa kohtaa parina päivänä peräkkäin.
Tallilla tunnustelin jalat ja en läytänyt itse mitään poikkeavaa ja suuntasimme maneesille. Ratsastin peltojen kautta maneesiin ja hevonen ei ontunut missään välissä eikä myöskään maneesissa ollut mitään ongelmaa.
Hevosesta löytyi vain energiaa. Askel oli hyvä ja rento, mutta varmuudeksi jumpattiin vain hetken ja teimme tuolloin myös muutaman haasteen joulukalenterin 8. luukusta. Valitettavasti haasteiden toteutus postaus jää nyt pidemmäksi aikaa pois suunnitelmista, ellen löydä sitä estepuolen hevosta harrastus kaveriksi tällä välin. Kovasti olisi haku päällä!

Ratsastaja katkoi niskansa
Keskustelimme Creditin omistajan kanssa ruunan jalasta ja mitä enemmän sitä miettii, sitä ihmeellisemmäksi se muuttuu. Oireet eivät täsmää suoraan oikein mihinkään. Oikean etusen vuohisessa on vähän nestettä ja todistetusti herra on välillä lepyytellyt sitä jalkaa, kuitenkaan jatkuvasti ontumatta. Hevosta on liikutettu melko normaalisti, mutta kevyesti seuraillen jalkaa. Kengittäjäkin katsoi jalkaa ja ei löytänyt mitään ihmeellistä. Epäilemme niveltulehdusta, mutta oireet eivät täsmää. Luulisi että hevonen ontuisi jalkaa jatkuvasti, mutta ei. Nivelrikkokaan se ei voi olla, sillä oireet alkoivat yhdessä yössä.
Tarhassa Credit kävelee normaalisti, välillä jalkaa lepuuttaen ja sisälle/ulos vienneissä hevonen menee taas aivan kolmijalkaiseksi. Liikkuu mielellään ja itse taivuttelin jalkaa niin en löytänyt mitään. Lapakaan ei ole jumissa ja polvi ei ole lämmin tai arka.

25. päivä päätimme lähteä käymään maastossa kun jalka oli ollut parempi jonkun aikaa. Tunnustellen menisimme eteenpäin hevosen kanssa ja oli mukavaa kun saimme naapuri tallilta seuraa toisesta lämppäristä.
Ihmeellisesti hevonen ei otunut ollenkaan lenkin aikana vaikka vähän ravasimme ja ruuna otti lähdöt ylämäkeen melko reippaasti. Täysin puhdas askel oli seuralaisemmekin mielestä, ei mitään ongelmaa.
Tallille päästyämme yli tunnin kestäneen lenkin jälkeen hevonen oli hikinen höyryämisestä kun piti junnailla tamman perässä ja kävellä.
Nousin tallin pihassa alas hevosen selästä ja taluttelin sitä hetken löytämättä mitään ontumisen merkkejä. Purin ruunan ja lykkäsin kylmäys patjat etusiin omistajan pyynnöstä. 20minuuttia odottelimme Creditin kanssa pihalla, herralla tietty loimi päällä jottei vilukissa vilustuisi. Kylmäyksen jälkeen vein ruunan tarhaan kaverinsa seuraksi ja kun portti oli suljettu, hevonen napsaistu irti riimusta se käveli normaalisti heinää etsimään kaveri kannoillansa.


Kävin heinäkatoksesta kottikärrillisen heinää tarhaan ja katselin samalla Creditin liikkumista missä ei ollut mitään ongelmaa, ennen kuin se lähti kävelemään kohti heinäkasaa. Ihan tuosta vaan NAPS se oli täysin kolmijalkainen. Aivan kuin liioitellen ontumistansa pää heilui ylös-alas kävellessä ja turpa kolahti melkein maahan asti kun se könysi heinillensä. Silmät ja suu auki katsoin hevosta. Istahdin lumipenkkaan ja laitoin omistajalle raportin.
Siinä hetken ihmettelimme taas, että mikä ihme siinä koivessa oli. Ratsastaessa ja liikkeessä puhdas kunnes yht'äkkiä jalka lähti vain alta.

Omistaja oli soitellut eläinlääkärillekkin joka oli sanonut että ei hänkään oireiden perusteella osaa mitään sanoa, mutta kylmäystä 4krt päivässä ja kevyttä liikuntaa. Nyt sitten katsellaan mihinpäin jalka menee. Kylmäystä ja käppäilyä jonkun aikaa edessä. Itse pyrin käymään hevosen luona kävelylenkeillä aivan kuin ennenkin, mutta tietysti maasta käsin.
Nyt on itselläni vähän enemmän aikaa käydä katselemassa vuokrattavia estehevosiakin tässä välissä.

Viikon päästä on Helsingin reissu edessä. Sain tädiltäni joululahjaksi lipun Apassionatan sunnuntain näytökseen!

17. tammikuuta 2017

Motivaatio kirjoittamiseen

Se on vaan kadoksissa. Materiaalia löytyy, mutta teksti tuppaa olemaan samanlaista aina joka kerralla. Kävin tallilla, tehtiin sitä ja tätä, tässä kuvat.
Olen pohtinut miten saisin kirjoitettua erilaista tekstiä, haluaisin tehdä aihe postauksia mutta asiatekstin kirjoittaminen on ollut minulle aina hankalaa ja jos yritän, tulee siitä kamalaa sotkua tai kirjoitan saman asian kolme kertaa putkeen. Olisi mukava saada blogiin uutta ilmettä tekstin puoleen.
Onko muilla tätä ongelmaa?

IMG_6555


Vuoden ensimmäinen ratsastus tapahtui 11. päivä keskiviikkona ja siksi niinkin myöhään, kun herra C oli satuttanut jalkansa ja kylvi pahaenteisesti impparia joka hoidettiin kuntoon. Tuolloinkin ruuna ontui etustaan joten otettiin iisimmin ja lyhyempi ratsastus kuin normaaliin tapaamme.

Credit oli hyvin reaktiivinen heti kättelyssä ja teimme voltteja, pysähdyksiä ja tempo lisäyksiä käynnissä, jotta saisin hevosen kulkemaan eteen. Hankalaa hommaa kun C veti itsensä kokoajan kuolaimen taakse tai repi ohjista, lienee syynä kuolain mitä käytimme joka on omistajankin mielestä ollut hieman omituinen ja tahmea. Sain kuitenkin sen kulkemaan melko hyvin ja suurimman osan ajasta hyvällä tuntumalla, niin että moottorikin hyrräsi.
Siirryimme raviin jossa taas työskenneltiin volttien ja kaarevien urien voimin hakien lähinnä hyvää tuntumaa ja hevoseen vetreyttä. Kulmissa huomasin ravin pätkivän ja takajalkojen siirtyvän laukkaan, hevonen heilautti päätänsä. Oikeaan kierrokseen herra ontui todella kevyesti etustaan ja tarjosi kokoajan laukkaa.
Päätin sitten antaa hosuvan ja jaloistaan sekoavan hevosen laukata, joten pyysin kevyesti pohkeella eteen ja annoin sille tilaa. Perä lentäen lähdettiin laukkaamaan ympyrällä josta jouduin Ceetä hieman komentamaankin, mutta hevonen laukkasi kuitenkin hyvin maltillisin mielin ja siirtyi raviin heti kun pyysin. Jalan takia en montaa kierrosta lähtenyt rallittelemaan vaikka hevonen olisi enemmän halunnut laukata kuin ravata.




Sain Creditin kulkemaan molmepiin suuntiin melko hyvin eteen-alas käynnissä mistä olen tyytyväinen. Enemmän teimme käynti työskentelyä tälläkertaa jalkaa säästäen. Laukkaaminen oli enemmänkin tuuletusta hevoselle, sillä en pyytänyt mitään muuta kuin maltillista vauhtia. Ravissa päästiin melko rentoon tunnelmaan molempiin suuntiin. 30 minuutin ratsastus oli enemmänkin humputtelua ja jalan testausta, jotta kestääkö enemmän töitä.

Loppuviikosta mennään maneesiin kuvaamaan muutama haastevideo, vihdoin!

11. tammikuuta 2017

Kuva kisan äänestys

Joulukalenterin kuva kisaan osallistui harmikseni vain muutama, mutta se tekee voittajan valinnasta helpompaa. Jokainen osallistuja sai lähettää max. 3 kuvaa kisaan ja me valitsimme kolmen ihmisen voimin parhaat mukaan.

Kirjoita kommentteihin mielestäsi parhaimman kuvan numero joka ansaitsee voittaa:

1.

2.

3.

4.

5.

6.
7.

3. tammikuuta 2017

Kanssas sain vapaa olla


Siitä on jo vuosi.

Sinä iltana monta tähteä näin,
syttyi kirkkain tähti yllättäin.
Sitten kuulla sain sinun poistuneen
ja jäiseen tuulen henkäykseen
se loi timantiksi kyyneleen.
Kun taivaalle katson ja tähden nään,
muistan sinua, ystävää.
Kirkkaana muistosi säilytän,
tähtitaivaalle tuulessa terveisen lähetän.

Hän, joka sinulle on ollut rakas, ei koskaan kuole sydämestäsi.





































Miss you, my own Superman