26. kesäkuuta 2017

Se puhkui ja puhisi


Nyt on sateinen keskikesän juhla taputeltu ja elämä vie kohti uusia tuulia. Suomen kesä on lyhyt ja vähä sateinen, Jouluunkin on enää 6 kuukautta!

Pääsimme Creditin kanssa nauttimaan lämpimästä säästä ennen juhannusta kun kävin kevyesti herraa liikuttamassa. Tallille lähti tuttuun tapaan mukaan mies kameran kanssa ja koira, sekä myös saippuakuplia. Matkalla mietin, että jos ratsastaisin taas pitkästä aikaa hackamorella kun kyseessä oli kevyt palautus liikunta ja pidän muutenkin ehkä enemmän tuosta ruunasta kuolaimettomilla, se pääsee liikkumaan rennommin.

Alussa muistelimme taas miten hackamore toimii, joten teimme paljon pysähdyksiä sekä voltteja käynnissä. Raviin siirtyminen oli laiskanpulskeaa joten otin pohkeet enemmän käyttöön jotta saisin ratsastettua Credittiä eteen. Etupainoinen oli päivän suurin pulma joka korjaantui siirtymisillä sekä elävällä kädellä. C taipui todella mukavasti molempiin suuntiin mutta oli oikeaan suuntaan vähän tahmea liikkumaan. Sisäpohje on ollut meillä melkoinen ongelma alusta asti mutta nyt ruuna tuntui toimivan todella hyvin. Nappasimme muutamat onnistuneet raviväistötkin pitkille sivuille vaikka meno oli rauhallista ja jopa laiskaa.



Ravityöskentelyssä meillä meni kymmenen minuuttia kunnes otimme välikäynnin ja käynnissä taas muutamat pysähdykset, hieman ehkä unisen hevosen kanssa.
Kävelimme muutaman kierroksen josta lähdin valmistelemaan ravin kautta laukkaa pääty-ympyrälle. Ensimmäiset nostot olivat melko kammottavat ja ne näette videolla mikä löytyy alempaa. Laukka oli todella rauhallista. Creditin laukka ei aina ole mitään rauhallista, mutta nyt se malttoi laukata rauhallisemmin kuin yleisesti. Viimeksi hackamoren kanssa laukkaamisesta ei meinannut tulla mitään, sillä tila meinasi loppua kesken. Tuolloin oli aivan eri virsi, mutta C oli muutenkin todella laiskalla päällä.

Muutamien laukannostojen jälkeen ruuna piristyi ja näytti upean puolensa. Laukan jälkeen Creditin ravi on jotain uskomatonta jos sen vain saa pidettyä tuntumalla sekä liikkeessä. Potentiaalisuus loistaa jos vaan osaisi ratsastaa. Alan ehkä kuitenkin pikkuhiljaa ymmärtämään tuota hevosta ja saan sen hetkittäin kantamaan istensä rungon läpi eikä vain laahustamaan. Harvinaista herkkua ja siitä pitää nauttia aina kun mahdollista. Otimme pitkille sivuille muutamat ravilisäykset vielä loppuun ennen kuin siirryimme pellolle napsimaan muutamat saippuakupla kuvat.



Saippuakuplat eivät herra Ceetä innostaneet aluksi yhtään, ei pennin vertaa. Se olisi vain halunnut syödä vihreää. Otimme muutamat kuvat myös selästä, mutta hevosen ilme oli jotain muuta kuin kiinnostunut, joten kuvat jäivät postauksesta pois. Credit ei tainnut ensin edes nähdä kuplia, onhan raukka kuitenkin puolisokea jonka tajuttuani siirryin hevosen eteen näyttämään sille, että mitä me tässä vaan tönötettiin.
Kiinnostuskiikarit löytyivät. Ruuna puhkui ja puhisi paikallaan ihmetellen, että mistä nuo oudot ilmiöt oikein tulivatkaan ja mihin ne sitten hävisivät. Korvat hörössä ja sieraimet levällään käsiteltiin uutta asiaa jonkun aikaa kunnes minä itse en jaksanut puhaltaa enää kuplia ja olin saanut kutiavaa saippuavettä käsilleni.

''Ei kinosta, saanko syyä''



16. kesäkuuta 2017

Uusia tilanteita


Vihdoin se tapahtui! Pääsimme Creditin kanssa ohjatulle tunnille lähitallille missä tuntia oli pitämässä Kati Hiiliaho joka käy kys. tallilla vain kerran kuussa. On ollut tarkoitus käydä Ceen kanssa tunneilla, mutta siihen ei ole ollut mahdollisuuksia, koska maneesitallilla oleva opettaja ei niinkään ymmärrä lämminverisiä. Katin tunnille olen yrittänyt hakeutua muutamaan otteeseen ollen itse aina muualla tuona päivänä kun hän käy tunteja vetämässä, mutta nyt vihdoin pääsimme mukaan.

Tämä oli Creditillekkin hyvin uusi tilanne, olla muiden ratsukoiden kanssa 'vaativammalla' tunnilla mukana, kentällä missä se ei ole käynyt pitkiin aikoihin. Ceellä on käyty maneesitallilla muutaman kerran, mutta voidaan sanoa että tämä oli sillekkin kokemus.
Alkuverryttely hoitui mukavasti kun matkustimme puolisen tuntia maastojen kautta toiselle tallille missä oli todella hyväpohjainen kenttä. Olimme muutamia minuutteja yli 12 kentällä ja pahoittelimme myöhästymistä, mutta pääsimme suoraan töihin ja pieni myöhästyminen ei opettajaakaan onneksi haitannut.


Teimme tunnilla paljon ravityöskentelyä, tehtävissä olivat suuressa osassa puomit mitkä olivat lyhyen sivun keskellä, molemmin puolin kenttää.

Ennen puomitehtäviä teimme ravissa hidastuksia/lyhennyksiä isolla pääty-ympyrällä ja kokeilimme miten hidasta ravia hevoset pystyivät menemään. Kymmenen askelta hyvää etenevää ravia ja kymmenen askelta perus istunnassa hidasta ravia.
Tämä oli itselleni ensin hyvin hankalaa koska Creditin ravi ei ole paras ravi istua ja jalustimeni tippuivat jatkuvasti jalasta, minkä en antanut kyllä haitata sen koommin kestittymistäni. Muutaman epäonnistuneen hidastuksen myötä istuntani parani ja pääsimme hidastamaan ravia niin että itsekkin pysyin kyydissä ilman suurempia ongelmia. Toinen ongelma oli käyntiin siirtyminen, en ilmeisesti osannut pitää pohkeita kiinni, mutta pääsimme kuitenkin tekemään hyviäkin pätkiä.

Hyvin onnistuu puomin ylitys kun molemmilla on silmät kiinni!
Puomitehtäviin kuului käynnin kautta pysähdykset ennen puomia niin että hevoselle pystyi myötäämään ohjaa ennen liikkeelle lähtöä. Puomi ylitettiin ensin käynnissä ihan vain että hevonen tietäisi sen olevan siinä. Tehtävää jatkettiin muutaman kerran jälkeen ravissa, siirtyen lyhyillä sivuilla käyntiin, pysähdys ja puomin ylitys käynnissä.

Pysähdyksiä käynnissä puomin eteen teimme muutaman kerran molempiin suuntiin kunnes lähdimme pysähtymään puomin päälle eli puomi jäi hevosen etu- ja takajalkojen väliin.

Pysähdykset ja puomien ottaminen tehtäviin oli Creditin mielestä ärsyttävää. Puomit mennään kyllä aina yli mutta nyt kun niiden eteen tai päälle oli pysähdyttävä, meni herne nenään. Hyvin ruuna käsitteli asiaa ja tarpeeksi monen toiston jälkeen pääsimme tekemään todella monta hyvää siirtymistä ja pysähdystä.

Ei kinosta, onko pakko?


Puomi tehtäviin liitettiin loppupäässä myös laukka joka nostettiin puomin jälkeen kulmasta. Credit otti tästäkin hepulia koska kaverit pääsi ja hän ei. Pysyin itse rauhallisena ja C malttoi hienosti muutaman spurtin jälkeen rauhoittua itsekkin. Pääsimme kuitenkin laukkaamaan ja vaikka oikea laukka jäi lyhyeksi ja melko tahdittomaksi oli nosto kuitenkin hyvä ja jätimme sen siihen. Vasemman laukan otimme vielä tunnin lopuksi sillä se ei noussut tehtävässä, mutta loppupelissä kun se nousi oli se aivan mahtava laukka. Pyöri hyvin ja rennosti.

Creditistä saa olla kyllä ylpeä kun se jaksoi melko rankan tunnin kunnialla läpi. Ruuna oli ihan kuitti ja kävelimme kentällä hetken ennen takaisin tallille lähtöä minne oli vielä kuitenkin matkaa. Opettajamme Kati kehui ruunan liikkeitä ja olen kuullemma täydellinen ratsastaja sille, koska osaan olla rauhallinen ja reilu. Itse en osaa muuta sanoa kun että huh kun oli hiki, mutta oli se sen arvoista ja todella kivaa!


Omaan ratsastukseeni en niinkään saanut parempaa otetta, mutta tunsin miten Credit liikkui ja osaan pyrkiä samantapaiseen suoritukseen jatkossa.
Ensi kertaa täällä jo suunnitellaan ja jos ei Katin tunnille ensikuussa päästä niin soittelen muille valmentajille jotka mahdollisesti pääsisivät pitämään meille tuntia, vaikka ihan yksikseenkin.

12. kesäkuuta 2017

Paljon onnea Mr Credit 18 w






IMG_0760



IMG_0829 IMG_0801

Credit täytti tänään(12.6.-17) 18 vuotta mikä alkaa olla melko kiitettävä ikä ex ravureille. C on hyväkuntoinen ikäänsä nähden ja melko pirteä tapaus, mutta yleisesti lämminverisillä kyllä riittää sitä kaasu jalkaa parikymppiseksi asti jos jalat kestävät kasassa ja hevosen kunnosta pidetään huolta.

Tämän postauksen kuvat on otettu sunnuntaina tuntimme jälkeen kun kävin viemässä ruuna pojat laitumelle. Tunnista tulossa postaus omalla ajallaan lähipäivinä.

Harmikseni en nyt herran syntymäpäivänä kerkeä käymään sitä rapsuttelemassa, mutta omistaja huolehtii onnitteluiden lähettämisestä tälle hienolle herralle. Ensikerralla kun käyn Ceen luona annan sille rapsutuksia ja vien ehkäpä pari herkkuleipää.