21. helmikuuta 2017

Kakkonen housussa

Kävimme lauantaina juhlimassa appiukon syntymäpäiviä Tampereella ja perjantaina kun ajelimme kohti Valkeakoskea Noora tuli mieleeni ja päätin kysellä josko hän kerkeäisi minua näkemään sunnuntaina. Emme ole koskaan vielä toisiamme nähneet ja ehkäpä oli jo senkin aika kun olemme toistemme blogeja seurailleet ja keskustelleet muutamaan otteeseen. Kyselin tapaamispaikaksi heidän talliaan josko pääsisin rapsuttelemaan myös hänen hevostaan, mutta pääsin myös kokeilemaan tätä ruunan rupsukkaa.

Vaikka minulla ei ollut ratsastusvermeitä mukana onnistui pieni humputtelu hyvin adidaksen tuulihousuissa sekä arkikengillä. Noora lainasi myös kypäräänsä minulle kun ei tosiaan tullut omaa mukaan kun en ajatellut pääseväni hevosen selkään.

Sunnuntaina kävimme isännän kanssa nappaamassa Nooran kyytiin ja ajelimme tallille missä hevonen asustelee. Talli oli melko mukavalla paikalla, peltojen ympäröimä ja talli oli todella tilava. Taisin jopa sanoakkin, että wau kun astuimme talliin ja veimme Hugon karsinaansa.

Hugoa oli hassu katsoa kun on tottunut nyt 170 senttiseen hevoseen ja tämä ruuna olikin vähän päälle 150 säkäinen. Hyvin suloisen persoonan omaava ruuna jonka kanssa tuli kyllä hiki. Ratsastukseni oli kyllä todella huvittavaa ja Nooran kanssa nauroimme suurimman osan ajasta, kun en minä vaan osannut rastastaa hevosta eteen.

Käynnissä ruuna laahusti, kuunteli minua silloin kun huvitti ja ei meinannut nostaa raviakaan. Niin kiltisti kun yritin pyytää kuuden kierroksen ajan ja en päässyt takaisin urille pääty-ympyröiltä. Oli se hankalaa! Herranjesta, ei näin. Noora muistutteli myös raipasta kädessäni ja käski käyttää sitä mutta enhän minä kukkahattutäti sitä osannut käyttää. Välillä jos kutittelin ruunaa sillä lavasta kunnes Noora alkoi jo varmaan turhautua minuun ja sanoi topakasti, että raippa, käytä sitä.(Lisää hymynaama tähän)

Kun pääsin ravin makuun oli pakko sanoa, että on aika hassu ravi tällä herralla. Sivuille keinuva, mutta rytmikäs askel jos sen nyt sai kulkemaan. Hugo vaati paljon ja kovasti minä yritinkin pyytää kunnes homma alkoi pikkuhiljaa sujumaan paremmin ja ruuna kuunteli minua aina enemmän ja enemmän. Ravissa horjuin välillä melko paljon johtuen omista rytmivirheistä ja pyytelin hevoselta anteeksi melko usein.

''En jaksa, onks tää oikeesti näin rankkaa!?''
Kun hevonen tuli pikkuhiljaa tutuksi ja sain sen jopa liikkeelle Noora laitteli meille pienen esteen kun olin ensin nostanut laukat, molempiin suuntiin tietty. Hugon laukka oli myös hyvin persoonallinen mutta hyvin hallittavissa. Härregyyd jos hevoselta saadaan 70% kouluratsastus suoritus niin kyllähän se osaa, jos osaa pyytää. Naureskelin Nooran kanssa, että minun on vaan pakko päästä ratsastustunneille ASAP.
Hauskuuttahan meiltä ei puuttunut kun päästiin hyppäämään. Ensin menimme peräti kaksi kertaa ravissa ristikon ja sitten Noora nosti pystyn jotta Hugo pääsisi edes hyppäämään. Se ensimmäinen hyppy oli kamala ja ilme sen mukainen etten ollut hypännyt hetkeen. Viimeksi hyppäsin Turolla kesällä 2015 ja se näkyi, kaikessa. Onneksi hevonen pelasti aika paljon omia virheitä kun muistuttelin miten tämä homma oikein toimikaan.

''Herranjumala, nyt tuli number kakkonen housuun!''

Muutaman hypyn jälkeen alkoi jokseenkin tulla varmempi olo koko hommasta ja se alkoi jopa sujua. Kyllä pari kertaa tuli itsellä laskutoimitus virheitä, ryntäsimme estettä päin ja puomit lentelivät. Ponnistuspaikat olivat kamalia, mutta hevonen oli kultainen ja antoi minun kerätä rohkeutta ennen estettä. Esteen korkeushan ei päätä huimaa ja ihan hyvä se on näinkin aloittaa taas tämä harrastus kun olen todellakin ruosteessa(myöskin siinä kouluratsastuksessa).
Hyppäsimme molempiin suuntiin sitten vähän korkeampaakin pystyä missä tuli heti olo, että lentäisi. Esteratsastus on hyvin lähellä sydäntäni ollut aina pienestä pitäen heti kun ylitin ensimmäisen 20 cm ristikkoni. Ehkä tämänkin takia en kouluratsastuksesta vielä paljoa ymmärrä kun olin aina kinuamassa este- enkä koulutunneille.

Kyllä tämä kouluratsastuskin alkaa sujua pikkuhiljaa ja on ihan mahtava päästä kokeilemaan toisenlaisia hevosia, varsinkin lämminverisiä sillä noh, ne nyt vaan ovat niin kultaisia. Kiitän suuresti Nooraa Hugon lainasta ja tästä kokemuksesta sekä uudelleen syttymisestä esteisiin. Oli meillä ainakin hauskaa! Ihana tutustua enemmän lämppäri ihmisiin jos niin voi edes sanoa, onhan meitä moneen lähtöön.

16. helmikuuta 2017

Saa ravata

Herran Ceen jalka on pikkuhiljaa parempaan päin ja nyt olemme alkaneet ravata kevyesti selästä käsin, katsoen kestääkö jalka. Kokeilemme tikulla jäätä, kestääkö se varmasti. C ei ole ontunut etujalkaansa nyt moneen viikkoon mikä on ollut helpotus meille kaikille joten omistaja on antanut luvan kokeilla miltä jalka tuntuu kevyen ravailun jälkeen.

Viimeviikolla en kerennyt käymään Creditin luona ollessani itse kipeä ja viikonloppu oli täynnä koira juttuja. Tänään pääsin kuitenkin taas tämän ihanan ruunan luokse rentoutumaan ja nauttimaan sen seurasta. Omistaja oli tallilla kun pääsin perille ja näytin hänelle BEMER laitetta tarkemmin joka kummasteli sen vaikutusta omaan käteensä, jälkikasvukin nauroi kun hoito kuullemma kihelmöi kättä.
Credit sai siis taas hoidon jonka jälkeen laitoin satulan selkään ja lähdimme tutulle pellolle käppäilemään. Kävelimme about 20 minuuttia jonka jälkeen otin vähän ravia molempiin suuntiin tunnustellen jalkaa ja itse hevosta. Koko ratsastuksen ajan hevonen oli hyvin jäykkä, mutta se johtunee sairaslomasta ja patoutunutta energiaa löytyi kun herra veteli jatkuvasti ohjista vaikka kuinka kevyellä kädellä ratsastitkin.
Tilannekuva. Sekunnissakin voi tapahtua

IMG_7374

IMG_7402

Kyllä tämä hieno herra osasi käyttäytyäkkin kun vain malttoi mielensä. Hieman siinä alkoi jopa ratsastajaakin naurattamaan kun ruuna käyttäytyi kuin mikäkin varsa. Kun Credit osasi asettua ravin jälkeen, lähdimme käymään pellon poikki pienellä tienpätkällä missä oli tasaisempi pohja mistä tuntuisi jos hevonen ontuisi. Käynnissä ravinkaan jälkeen ruuna ei ontunut ja oli hauskaa kun saimme koirasta seuraa pienelle maasto köpöttelylle. Miesystäväni oli koirien kanssa teitty matkassa ja nuorempi huligaani ei kuunnellut miehen käskyjä vaan pinkoi pellon poikki meidän peräämme, oleppa siinä nyt sanomaan, että takaisin kun toinen viipeltää niin nätisti hevosen takana.





Ratsastuksen jälkeen ratsastin tallin pihaan ja nousin selästä, halasin hevosta ja kiitin sitä taas hienosta hetkestä kanssaan. Vein ruunan tallin viereen kiinni ulos ja laitoin sille kylmäys patjat jalkoihin 20 minuutin ajaksi ja silläaikaa minulla oli aikaa siivota karsina ja kääriä pintelit mitä käytimme ratsastuksessa. Kylmäyksen jälkeen laitoin ruunalle kevyen loimen päälle ja nakkasin tarhaan seuraten hevosen käyttäytymistä ja jalkaa, ontuisiko se. Ei ontunut ja jalassa ei ollut mitään vikaa kuin pieni peukalon kokoinen nestepussi vuohisen ulkosyrjällä. Muutenkin hevonen oli tyytyväisen näköinen kun vein pojille heinää ennen lähtöäni.

Tässä vielä lyhyt pätkä päivästä työnvalvoja koiran avustuksella:


15. helmikuuta 2017

Juoksutusta


Tämä postaus tulee todella, todella myöhässä, mutta tulee kuitenkin. Viimeksi kävin Creditin luona juoksuttamassa ruunaa samalla kun annoin herralle enismmäisen BEMER hoidon mistä kerroin edellisessä postauksessa(eli tämä on tapahtunut 02.02.2017).

Kävelimme pellolle hoidon jälkeen missä herra kävi maaten ja piehtaroi molemmat kylkensä muutamaan otteeseen ympäri. Kävelimme tämän jälkeen jonkun aikaa kunnes ruuna omatahtoisesti halusi ravata jota vähän jarruttelin, mutta kyllä se vaan ravasi molempiin suuntiin täysin itse. Oikeaan kierrokseen se jopa laukkasikin, mutta toppuutin menoa ettei jalka ainakaan pahentuisi.

Seurasin haukkana liikettä ja piti todeta, että kyllä hevonen ontui jalkaansa hieman, mutta otin myös huomioon pellon epätasaisen pohjan. Tasaisella tiellä hevonen ei ontunut ollenkaan kun otin pienen ravipätkän sen veressä ja tiirailin jalkaa. Liikkuminen ei kuitenkaan rasittanut hevosta sillä vuohisessa oleva neste hävisi ja se on kävellyt siitä lähtien täysin normaalisti. Creditin liikutus on tapahtunut juoksuttamalla ja itsenäisesti riekkumalla kaverin kanssa tarhassa, aina liikutuksen jälkeen on laitettu kylmäys patjat etujalkoihin sekä muutenkin jalkoja on kylmätty 2-4 krt päivässä.

IMG_7183 IMG_7187


12. helmikuuta 2017

Verisuoniterapiaa (video)

Taas puhutaan BEMERistä tässä blogissa. Jos et tiedä mikä tämä laite on, voit käydä lukemassa aikaisemmin tekemäni postauksen missä kerroin miten käytimme BEMERiä Superin kanssa.

Credit on päässyt myös näiden kutkuttavien hoitojen makuun. Ruunan outo ontuminen johti keskusteluun hevosen omistajan kanssa BEMERistä ja päätimme, että seuraavankerran kun lähden tallille otan laitteen mukaani ja annan Creditille hoidon.

Tässä videossa selitän vähän tuosta meidän laitteesta ja mitä se tekee:


IMG_7132

Hevosille on suunniteltu täysin oma BEMER - VETERINARY LINE, mikä tuli markkinoille 2016 loppuvuodesta.

HOLISTINEN TUKI HEVOSILLE
BEMER-signaalilla on positiivinen vaikutus hevosesi koko kehoon, ja se stimuloi parasympaattista hermostoa. Se on vastuussa myös lepo- ja ruuansulatustoimintojen stimuloinnista. BEMERin käyttö ennen harjoittelua, kilparatsastusta tai kuljetusta auttaa hevostasi rauhoittumaan ja viihtymään. BEMER Vet -tuotteiden käytön avulla hevosesi pääsee nauttimaan nopeammasta palautumisesta, lihaskudosten elpymisestä ja tehokkaammasta nesteytyksestä.

Rekisteröidy ja saa lisätietoja : BEMER VET