25. kesäkuuta 2018

Pukki nappula -OFF



 Taas rodeo hevosen selässä, tällä kertaa tunnin merkeissä. Meille kävi pitämässä tuntia Merja Kaunisaho ja löysin Rassesta uusia puolia sekä opin istumaan taas vähän paremmin hevosen selässä. Merja oli todella mukava opettaja ja sopivan saativa, pian pääsemme taas hänen silmiensä alle jota odottelen jo innolla.
Haimme Rassesta rentoutta käynnissä ja ravissa. Käynnissä ruuna työskenteli todella kivasti vaikka alussa pohkeesta mentiin helposti läpi ja oli melko painava kädelle.
Ravissa tuntuma keveni vaikka se vaati paljon tukea. Meni hetki ennen kuin se alkoi rentoutumaan niskasta ja käyttämään selkäänsä.
Tämä vaati hevosen pään keinuttamista puolelta toiselle melko isoilla pyynnöillä, jäkittämistä ilmeni melko paljon sekä pysähtymisiä, mutta muutaman lämmittely kierroksen jälkeen Rasse alkoi työskentelemään todella rennon letkeästi.
Työstimme ravia melko pitkän aikaa ja olimme molemmat hiestä märkiä, onneksi saimme pienen hengähdys tauon ennen laukkaamista.

Alla olevasta videosta näette melkein koko laukkaamis sessiomme jonka hevosen omistaja kuvasi. Jätin videoon äänet jotta kuulette opettajan ohjeet, taustalla myös omistajan höpötystä.


Rassen pukittelu nappi löytyi ja saimme sen pois päältä pienillä asioilla. Tajusin, että en ole ollut tarpeeksi jämäkkä vartalosta ja että kädet saa nostaa näinkin ylös!
Videon alku puolella oikean puoleinen jalustinremmi lähti satulasta irti jonka takia pätkäisin lyhentääkseni videota. Remmi lähti satulan lukosta täysin irti, koska satula on vanha ja jalustinremmien lukot eivät pysy kiinni, näin kävi myös aikaisemmin Rassen kanssa maastossa, että jalustin lähti irti ylämäki laukassa. Olen tippunut myös tämän satulan takia Make oriin selästä, pellolla laukatessa. Onneksi mitään ei käynyt ja uusi satula on pian perillä. Vähintään oli niskat jumissa tippumisesta.

Laukkaamisen jälkeen ravasimme vielä jonkun aikaa etsien taas rentoutta ja ruuna toimi hetken hieman tahmeasti mutta lähti sitten rentoutumaan ja taipumaan todella kivaan muotoon. Aikaisemmassa videossa näkyi todella vähän ravia ja ravi oli, kommentoijankin mukaan epäpuhdas. Tässäkään videossa hevonen ei ole varmaankaan täysin puhdas, minä tai opettaja ei sitä huomannut enkä ehkä huomaa sitä kunnolla vieläkään. Hevoset saivat nyt viime torstaina kranio-sakraali hoidon ja Rassella oli nikama pois paikoiltaan mikä voi johtaa pukitteluun.
Tunnin jälkeen kävelimme pitkät loppukäynnit ja herra pääsi pesulle, sillä oli todella kovan hien peitossa, niinkuin allekirjoittanutkin.



20. kesäkuuta 2018

Pukittaja


Royal Explosion ''Rasse'' on lämminverinen ruuna ja todella nimensä veroinen. Ensi kuulemani mukaan hän on vaikeampi tapaus käsitellä, koska kunnioitus ihmiseen on kadonnut kivisen tiensä takia. Omistaja kertoi että hevonen on myös hankala ratsastaa pukittelun takia.
Pukittelu johtuu yleisesti kivusta joka juontaa epäsopivista varusteista. BSN horsesin Taru kävi sovittamassa kolmelle hevoselle satuloita ja Rasse oli yksi näistä. Selkään istuva satula löytyi ja pääsin kokeilemaan tätä ruunaa ensimmäistä kertaa ja hän oli käynnissä todella mukava. Hyvin rauhallinen ja työhaluinen. Ruuna haki todella kivasti eteen ja alas heti pienillä pidätteillä ja kuunteli pohkeita. Raviin siirryttäessä ilmeni pukki esityksiä oikein olan takaa.
Kiukuttelu ei voinut johtua kivusta vaan opitusta tavasta, sillä hevosta on ratsastanut viimeksi omistajan lisäksi muutama ostaja ehdokas ja heti pukittelusta tippumisen jälkeen hevosen selkään ei olla enää menty.
Ruuna on siis oppinut, että jos hän pudottaa ratsastajan, työt loppuvat siihen.
Tiesin että hevonen saattaa pukittaa ja olin valmistautunut siihen. En tippunut, mutta se oli lähellä muutamaan otteeseen.
Kun Rasse pukitti, pyysin sitä vain eteenpäin ja heti kun hän ravasi, kiitin ja taputin kaulalle kunnes pukittelu loppui. Välillä hän yritti myös juosta pohkeista läpi ja lähti kulkemaan sivuttain, onneksi olimme pellolla ja tilaa oli kertoa mielipide satulasta.
Hevosella ei oltu ratsastettu pitkään aikaan ja se on kokenut paljon traumoja, mm. jäänyt auton alle jonka takia hevonen on todella vino. Onneksi nämä ovat korjattavissa pitkällä kuntoutuksella, mutta nyt uuden satulan johdosta ruuna pääsee tekemään taas töitä, ilman kipuja.


Tämä oli toinen kerta herran selässä ja kyseessä ensimmäiset ravi pyynnöt jossa jouduin taas pukkien uhriksi, mutta niistäkin selvittiin kiukuttelun jälkeen ja ravi alkoi pyörimään. Ennen ravia taivuttelin ja menimme suoria pätkiä käynnissä kunnes sain ruunan kulkemaan runkonsa läpi hetkittäin. En vaatinut paljoa, heti kun tämä tekee töitä oikein edes hetken, kiitin ja annoin hengähtää.
Videolla kuuluu minuakin huvittavat lausahdukset ''Etsä muista kuka mä oon?'' joilla taisin tilanteessa viitata siihen, että viime kerralla kun olin ruunan selässä en antanut periksi sen kiukuttelulle ja laitoin sen töihin.

Kamera täyttyi juuri kun ravi alkoi sujumaan, mutta ehkäpä joskus toisten saadaan hänestä pidempi video missä näkyy herran parempi puoli pienen työstön jälkeen. Kävimme vielä pellolla ravaamassa sekä laukkaamassa ravi ympyröiden jälkeen jotta ruuna saisi kulkea suoraan ja myös isommalla ympyrällä mikä teki liikkumisesta helpompaa. Pellolla sain myös pukkirodeota laukannostojen yhteydessä ja menimme myös pukkeja laukan tahtiin pidemmän matkaa kunnes hän rauhoittui kulkemaan takajalat maassa. Hänellä on todella ihana laukka, oikea keinuhevonen! Rasse sai peltoilun jälkeen suuret kiitokset todella hyvästä työmielestä.
Taidan olla rakastunut tähän punaruunikkoon.

17. kesäkuuta 2018

Lämppäri kesä

Pitkästä aikaa blogiin ilmenee omia hevos kuulumisia, jee!
Olemme poikaystäväni kanssa muuttaneet täksi kesäksi Valkeakoskelle ja olen päässyt harrastamaan hevosten kanssa oikein urakalla. Kyselin facebookin lämminveristen ryhmässä liikutus hevosta ja löysinkin paikan missä on neljä ihanaa hevosta ja poni. Parastahan tässä on se, että kaikki hevoset ovat lämminverisiä! Poni on nuori shetlanninponi ori ja yksi lämminverisistä on myös nuori ori poika.

Nämä seuraavat herrat ovat kaksi tämän kesän ratsuani, molemmat hyvin erilaisia. Minulla on tänä kesänä kaikkiaan kolme saman rotuista mutta hyvin erilaisia jätkää joiden kanssa on ilo harrastaa. Kolmannesta herrasta kerron seuraavassa postauksessa enemmän.
Olen iloinen, että löysin todella mukavan ihmisen, hevosten omistajan jonka kanssa pääsen näitä hienoja hevosia käsittelemään ja viemään jopa eteenpäin. Pääsen tunneille oppimaan ja tiedä mitä päähänpistoja meille vielä tuleekaan!



Holy on 15 vuotias ruuna joka on tästä porukasta pisimmälle viety ja todella mukava ratsastaa vaikka pienen kokonsa vuoksi askellajit ovat melko ponimaiset. Yksi suurimmista 'ongelmista' on kuolaimen takana kulkeminen.
Holy ei tee mitään ilmaiseksi ja vaatii todella tarkat avut, sekä määrätietoisen ratsastajan että poni tikitys muuttuu miellyttävämmäksi ratsastaa.
Ruuna osaa kulkea oikein päin kaikissa askellajeissa, jopa laukassa. Holy osaa etu- ja takaosakäännökset sekä väistää käynnissä ja ravissa. Tämä suloinen hörökorva omistaa ihanan, nöyrän ja kultaisen luonteen!



Seuraavaksi esittelen toisen herran, oriin nimeltä Make joka on vielä todella raaka nuoren ikänsä takia, mutta sitä viedään kokoajan eteenpäin. Hänestä yritettiin tehdä ravuria, mutta niin ei kuitenkaan käynyt ja hän toimittaa nyt ratsun virkaa. Ori on laukka herkkä ja omistaa todella lennokkaat mutta tasaiset askeleet.
Make kaipaa paljon treeniä ja massaa, varsinkin takapäähän. Luonne on upea, hoidettaessa seisoo melko nätisti paikallaan ja ratsastaessa hän on ehkä jopa laiska, ei ollenkaan orimainen vaan pikemminkin 20 vuotias ruuna. Haemme hänen kanssaan treeniin rentoutta ja hyvää mieltä, pikkuhiljaa hyvä tulee.


Eipä unohdeta ponia! Pate on nuori ori poika jota on ajettu ja ratsastettu mutta sopivan ratsastajan puutteessa hän on päässyt lihoamaan ja ehkä vähän unohtamaan opittuja asioita. Tämä kaveri on mukava maastakäsiteltävä ja olen myös häntä muutaman kerran ratsastanut hyvin lyhyen aikaa sillä minäkin olen liian pitkä ja painorajan plussa puolella.
Ponilla on nuoren ikänsä takia oma tahto ja tietysti toinen syy siihen on pallit. Ensimmäisen kerran kun touhusin ponin kanssa, hän kukkoili ja yritti jyrätä, hyppi takajaloilleen ja kävi päälle. Onneksi pienellä muistutuksella käytös loppui ja sitten oltiinkin todella nätisti ja väistettiin, peruutettiin ja seurattiin kuin koira. Odotan innolla sitä päivää kun pääsen ajamaan tätä ponia, jos vain kesän aikana löytyisi hyvät poni valjaat niin pääsisi pullukka vähän töihin.
Pian hänestäkin parempia kuvia tulossa! Super suloinen poniini.