Kiperä kysymys

Ajattelin kysellä teiltä lukijoilta tämmöistä isompaa asiaa blogin suhteen, sillä onhan teilläkin oikeus tietää mitä minun päässäni liikkuu. Saattaisitte ihmetellä jos blogi yks' kaks' muuttuisi täysin erilaiseksi sisällöltä, nimeltä ja ulkomuodoltaan.

Kysymyshän kuuluukin seuraavanlaisesti;
Tekisinkö täysin uuden blogin koiraharrastuksilleni jotka nyt lisääntyvät näyttelyiden merkeissä vai liittäisinkö ikäänkuin tämän ja tulevan koirablogin yhteen?

Jos tekisin uuden blogin sen nimeksi tulisi ''Unten Hiljaisuus''(tai jokin samankaltainen) johon on liitettynä kahden koiran nimistä sanat yhteen eli Sleeping Freedom & Magical Rose's Enjoy The Silence. Myöhemmin jos kuvioihin tulee uusi koira jonka minä ja avopuolisoni otamme olisi tämä ehkä parempi ajankohta, mutta nytkin kun on jo kaksi koiraa niin ehkäpä olisi hyvä idea?

Sleeping Freedom, tutummin Puffe on minun koirani joka pentuna leimaantui äitiini ja toisinpäin, jonka takia ei asu kanssani. Herra on nyt 5vuotias ja hieman ehkä rotumääritelmästään kasvanut ylitse, herran vanhemmat ovat molemmat Kleinspitzejä mutta säkäkorkeudeltaan Puffe on Mittelspitz.
Puffe on tällähetkellä raivohullu toisten koirien kanssa ja kärsii eroahdistuksesta, mutta pienellä kurinpalautuksella(joka on ollut vähäistä) saattaisi tästäkin saada vielä hetkeksi näyttelyihin kaverin.

Magical Rose's Enjoy The Silence, tutummin Elli on äidilläni oleva sijoituspentu Magical Rose's kennelistä joka on tällähetkellä 4,5kk vanha, mutta oikein terhakka neiti. Elli oli ensimmäisissä mätsäreissään(Match Show) 15.3.2015, jossa itse innostuin kamalasti olla neidin mukana ja niinhän äitini minua pyysikin mukaan koiran esittelijäksi. Ruusukehai tästä taitaa tulla jos ensimmäisissä heti päästään sinisten pentuen ykkösiksi ja kymmenennelle sijalle koko näyttelyssä!

Mitäpä uuden blogin luomisessa olis sitten hyvää ja huonoa?
Miinukset
-Blogin aloittaminen täysin tyhjästä on itselleni rankkaa
-Jaksanko pitää kahta blogia yllä
-Postauksia tulisi paljon harvemmin kuin tässä blogissa, jotkut kuukaudet saattaa postauksia rapista mutta taas joskus ei tulisi yhtäkään

Plussat
+Ei tulisi sekavaa sekablogia
+Hevosblogi pysyisi puhtaasti kavioeläin aiheisena

Entäpä jos liittäisin koira-aiheiset postaukset tähän blogiin heppa postausten kanssa samaan läjään. Tietysti loisin välisivun jossa erottelisin koira postaukset ja samalla erikoispostaukset hevos aiheisista postauksista toisistaan. Koirille tulisi omat/yhteinen esittelysivu. Jotenkin tämä tuntuisi helpolta vaihtoehdolta, mutta olisiko se sittenkään viisasta.
Blogin nimi varmaan vaihtuisi ja se pitäisi taas keksiä uusi, joka sopii niin koiriin kuin hevosiin, muttei ole kuitenkaan paljoa käytetty. Tämä saattaa olla hankalaa jos kaviokansa lisääntyy kesällä(siitä myöhemmin lisää) ja kirjoitettavaa tulee tännekkin enemmän. Jaksaisitteko te lukijat pysyä perässä näissä touhuissa vai olisiko se sittenkin vain kiva lisä?

Miinukset
-Blogista saattaisi tulla liian sekava
-Välisivut lisääntyisivät ja tila loppuisi kesken
-Osa lukijoista saattaisi hämmentyä

Plussat
+Lisää postauksia = blogi aktivoituisi
+lukijoita saattaisi tulla lisää koirapuolen ihmisistä

Viime lauantain kevyestä köpöttelystä (14.3.2015)

Kertokaa rohkeasti mielipiteenne etten tee mitään hätiköityjä päätöksiä

Kiitos & kumarrus 2014

Tammikuu

Santtu asusteli Outokummussa hienossa yksityistallissa missä pyöröaitaus oli päivittäisessä käytössämme ja herra alkoi oppia enemmän ratsun alkeita ja etsimme kadonnutta luottamusta toisiimme.
Sairastelin itse myös parvorokon tyylikkäästi alkuvuodesta!

Helmikuu

Ensimmäinen join-up sekä ilonkyynelten kuukausi. Pääsimme nauttimaan mieheni kanssa myös Apassionatan kauniista esityksestä Helsingin hartwall areenalle.

Maaliskuu

Hiphei, kirjoittaja täytti 18-vuotta ja koko kuukausi oli yhtä riemua. Hackamoret osoittautuivat meidän vermeiksi, ensimmäinen puomi treeni ja yllättävästi ensimmäiset kunnon laukat kentällä, voi sitä reimun määrää!

Huhtikuu
Kutitellaas hieman sua höyhenellä. Ensimmäinen BEMER hoito oli kutitteleva kokemus Santulle. Puhuttiin blogissa myös sosiaalisen median ärsykkeistä mm. arkikuvahaasteesta jonka minäkin sain haasteeksi tehdä. Kävimme myöskin possujunalla, kolmen könkässä maastoilemassa ja päästelemässä harjoitusradalla. Santtu köpötteli tyytyväisenä kahden tamman välissä! :D

Toukokuu

Hieman takapakkeja, mutta loppa kohti se sitten paranikin. Pomppasimme ensimmäisen, oikeilla puomeilla varustetun ristikkomme hienossa ja kesäisessä säässä. Katselimme myöskin vuosien varrelta löytyneitä 'hauskoja' kieli kuvia Santusta. Viimeisiä treenejä ennen toiselle tallille muuttoa.

Kesäkuu

Kokeilimme cross-under kuolaimettomia joka taisi olla viimeinen ratsastus sillä tallilla. Muutimme uuteen talliin missä Superi pääsi vihreälle laitumelle kesäksi. Hellettä, syöpöttelyä ja pientä treeniä. Lihastulehdus kiusasi Superia loppukuusta jonkatakia se oli lomalla jonkin aikaa.

Heinäkuu

Uusi tuttavuus kameran takana ja Superin selässä, hiljainen blogikuukausi, kavio huolia sekä mietintää erikoiskengityksestä ja pellolla päästelyä. Tutumpi varapilottikin alkoi käymään Superin luona sitä ratsastelemassa mikä helpotti tilannetta.

Elokuu

Santtu ei syönyt kunnolla heiniään joten soitimme eläinlääkärin raspaamaan hammaskaluston. Raspauksen jälkeen kaikki sujui paremmin syöpöttelystä ratsastukseen. Rakkauden täyttämä kuukausi sillä 22. päivä oli meidän vuosipäivämme ja 2vuotta kavioliittoa olikin jo takana!



Syyskuu

Pääsin puksuttamaan osaavammilla hevosilla poneilla koulupäivän päätteeksi ystävän luokse. Bloginpito huolia koulun takia, pellolla päästelyä ja työskentelyä chambonien kanssa ja ihana varapilotti taas Superin selässä.

 
Lokakuu

Kas kummaa, kun mies pomppasi Superin selkään! Surullisia päiviä jouduimme viettämään sillä rakas ystäväni sairastui ja viisi päivää oli täyttä kaaosta ja eläinlääkärin voimin autettiin ruunan rupsukka kuntoon. Täyttä totuutta sairastumisestä ei tiedetä, mutta hiekkaähkyn tavoin hoidettiin otus kuntoon. Tervehdyttyään ja sairasloman jälkeen kevyttä maastoilua sekä soramontuilla ratsastelua. Loppukuusta Santtu muutti kasvattajalleen ja olipas siinä ihmetystä kun oli taas tutussa paikassa missä se oli varttunut komeaksi kilpajuoksijaksi.



Marraskuu

Ensimmäienn kärrylenkki 2vuoteen ja hevonen oli todella innoissaan ja jälkeenpäin tyytyväisen näköinen. Kevyttä ratsastusta pellolla sekä maastossa niin kuolaimen ja hackamoren kanssa. Ensimmäinen maastolenkki tutuilla ravireiteillä oli niin kivaa, että Superi antoi kylmää kyytiä ja vetäisi sellaiset ilolaukat kotiinpäin ettei sitä meinannut saada millään pysähtymään <3



Joulukuu

Joululahjatoiveita, laulettiin joululauluja koristeltiin kuusta ja paketoitiin lahjoja. Joululomalla harrastettiin kärryilyä ja hankilaukkoja kun lumi satoi maahan. Joulupäivänä minä ja Santtu komeilimme kameran edessä joulukuvia varten ja kuvien jälkeen kävimme rentouttavan sekä vauhdikkaan maastolenkin selästäkäsin ja nautime toistemme seurasta. Jouluaattona olikin vapaapäivä ja senjälkeen kinkunsulattelua niin kärryiltä kuin selästäkäsin.

Varokaa vaan, kohta paukkuu raketit ja vuoden 2015 ensimmäinen päivä alkaa!

Superin riemukas aamu

Terveppäterve taas. Hiljaiselo alkaa jo pänniä minuakin kun ei vain ole mitään mitä julkaista ja mistä kirjoittaa. Päätin sitten että jospa olisi aika taas näyttää teille surkealaatuista videota joten sen sitten teen. Allaolevassa videosta löytyy Santun ilakointia kun pääsi taas pitkästäaikaa isompaan tarhaan jaloittelemaan. Tallipiha on ollut niin ankkajäässä että herraa on pidetty pihatossa, tai niin minä ainakin äidiltäni kuulin ja kyllä riemu oli niin katossa, että huomaa herran olleen muutaman extra päivän pienemmässä aidassa. :)
Jos joku ei pidä videon musiikista missä esiintyy mm. muutama kirosana(englanniksi) voi laittaa äänet pois ja vaikka muualta laittaa musiikkia taustalle soimaan.

(linkki videoon)

Seuraavassa postauksessa yritän kertoa hieman pidemmin mitenkä meidän viimekertainen ratsastus meni. Silloin yritin saada herraa taipuisammaksi, epäonnistuen ja laukannostojakin harjoiteltiin mikä ei sekään sujunut niin hyvin, mutta annettakoon anteeksi väsyneelle kuskille sekä ylienergiselle kauramoottorille. :)

Kyllä vielä puhtia löytyy tästäkin herrasta!

Hackamoret (Kuvapläjäys!)

Ja taas uutta kokeilussa herran kanssa. Sekoitan kohta sen pään kokonaan näillä uusi jutuilla! :D Mutta nytpä saadaan taas hieman vaihtelua meidän kenttä vääntöön sillä Superi yllätti minut taas kerran postiviivisesti tai sitten se vaan haluaa että luulen sen olevat hyvä poika....?

Hah! Sen saamme nähdä tulevaisuudessa, mutta tosiaan hackamoret pistin kauhulla herralle päälle tänään. Aamulla lähdin tallille tuttuun tapaan 9:20 lähtevällä bussilla ja olin tallilla 9:40 josta laitoin herran ruoan valmiiksi ja menin varustehuoneeseen vaihtamaan kengät. Katselin siinä sitten meidän suitsia ja pohdin sekä puntaroin. Nappasin hackamoret käteeni ja vein ne valmiiksi karsinan koukkuun ja aloitin siivoamaan karsinaamme.
Kun karsina oli siivottu hirvittelin hackamoreja ja kävin kaikkea kauheaa mielessäni läpi että mitä voisi sattua. HYRR. Sitten kuitenkin pudistin päätäni ja lähdin hakemaan hymyssä suin herraa tarhasta joka tepsutteli rennosti luokseni korvat ehkä hieman hörössä.
Vein Superin talliin ja harjasin sen taas kertaalleen hikiviilalla sillä karvaa lähti aika reippaasti. Mietin herran harjattuani hetken suojia ja kun ne olivat märkiä sekä likaisia niin päätin ottaa pintelit sekä putsit. Otin etujalkoihin sähkönsiniset ja takasiin punaiset pintelit että tulisi ns. supermies fiilis!

Taidan olla ihan päästäni sekaisin tämän supermies hömpötyksen kanssa vai mitä? Keksin klipata hevoseni takapuoleen superi merkin ja senjälkeen sen yksi lempinimistä on tullut Superi ja sitten vielä nämä väri hömpötykset.. Pyysin poikaystävääni tulostamaan supermiesmerkkejä korvakoruiksi 3D tulostimella. Hankin tiedättekö Supermies 'housunpaikan' siis sellaisen ommellun logon ja ajattelin tehdä Santulle sini/punaisen huovan johon sen kiinnitän. Sitten vielä hankin supermies paidan itselleni mistä teen kesäksi tankki topin ratsastuksia varten. Olenko sekoamassa? :D

Mutta siis takaisin tähän päivään. Kun Santtu oli varustettu hackamorejaan myöten lähdimme kentälle kävelemään, kävelin siis herran vieressä ja kauhistelin kun se pelkäsi sitä että entinen pomoni (tallin omistaja) sahasi halkoja traktorin takana, hmm olikohan se sirkkelillä? Se pörisi ja yritti ryöstää käsistä kun kävelimme joissain kohti kenttää lähellä tätä episodia. Ajattelin jo etten nouse selkään vaan juoksutan herran pelkästään. Noh, aloitin juoksuttamaan Superia ja se aina kiihdytteli poispäin halkojen sahaamis paikasta. Saimme kuitenkin molempiin suuntiin aika nättiä ravia mistä olin tyytyväinen.
Halusin todella kokeilla ratsastaa herraa hackamorella, mutta jännitin aikalailla ja tuli mieleen että miten Dustyn(entinen ylläpito hevonen) kanssa kävi<-klikkaa se on linkki videoon! Päätin kuitenkin sitten yrittää ja vein herran pölkyn viereen. Tämä pölkky on kentällä niin että Santtu joutui seisomaan takapuoli halkoja päin ja siitä se ei tykännyt. Pötki pakoon pölkyltä mutta muutaman kerran jälken sain sne rauhoittumaan kehuilla ja taputuksilla. Nousin sitten selkään ja herra alkoi pyörimään ympyrää josta sen pysäytin ja kun olin pyytämässä sitä kentän uralle päin kävikin köpelösti. Hackamoret kun olivat vielä oudot niin se ei ymmärtänyt kääntyä vaan se sitten peruutti suoraan lumipenkkaan! Löysäsin ohjia ja annoin kevyesti pohjetta niin kyllä se sitten käveli niin nätisti molempiin suuntiin muutaman kierroksen. Olin innoissani ja pelko sekä jännitys häivenivät täysin.
Päätin sitten nostaa raville muutaman pysähdyksen sekä peruutus harjoituksen jälkeen. Ravi oli tasaista sekä rentoa, välillä se hajosi peitsille mutta mitäs pienistä. Vasemmassa kierroksessa sain laukkaakin todella mallikkaasti. Oikea kierros oli jäykkää ja takajalat eivät olleet mukana tahdissa mutta ei se haittaa minua. Kunhan meillä molemmilla oli hauskaa. Huomasin että Santtu nautti siitä kun en vedellyt sitä suusta jatkuvasti. Ehkäpä pääsemme pikkuhiljaa kuolaimettomiin vaihtoehtoihin. Pitkä matka meillä vielä on kaikkeen mutta luottamus sekä ystävyys kasvavat ja varmentuvat jokapäivä.

Ratsastuksen jälkeen Santtu jäi katselemaan ja kuuntelemaan taas niitä halkoja joita sahattiin vieläkin. Ihme että kun ratsastin se ei huomannutkaan niitä mutta heti kun nousin kyydistä oli iso monsteri taas huutelemassa traktorin takana. Päätin sitten napsia kuvia kun kerrankin herralla olisi korvat hörössä. :D

 

Eikö ole muuten aika hieno otsapanta? Ihan itse tehty! Haha, siitä tuli liian iso, pitänee hieman kiristellä siten seuraavaa kertaa varten. Nuo ohjat mitkä meillä hackamoreissa on, niissä on nahkaosat todella koppuraiset ja ne pitäisi rasvata. Olen laiska ja en ole vielä jaksanut. Ne olivat vielä hieman lyhyemmän puoleisetkin.

 Niin komea Supermies. Ohjat rytyssä kun se kerkesi juuri ravistella itseään. :D Ja pinteli lurpsahti vuohisen alle. Aijjaij kuka on ollut huono pintelin laittaja täh? :D

Huppis, minne satula katosi!? Tästä kuvasta kun katsoo niin huomaa että on Santtu aikalailla hyvässä kunnossa. Lihakset vaan puuttuu mutta niitä tehdään kokoajan lisää!

Santtu näyttä kieltä tyhmälle satulalle joka humpsahti tuulessa nurin. Tuulen mokoma vei melkein meidän huovan ja romaanin mukanaan! Välillä tuli kunnon puuskia nimittäin. Hyvä että itse pysyin maassa.
Minua aina mietityttää että mitä Santun päässä välillä liikkuu? Siis ihan oikeasti..

 Derppaava kameli!

 

Ei siitä ota selvää että mitä se ajattelee tai mikä se luulee olevansa? Ja sitten tuo sen kieli joka on jokapaikassa.

Noh, kuvailun jälkeen vein herran karsinaan, annoin porkkanaa ja kylmäsin jalat. Vein sitten lopuksi
vielä kentälle narupäitset päässä ja katsoin halusiko se vaikka piehtaroida ja sitäpä se juuri halusikin!

 Hmm, missäs ois hyvä paikka?

 Ehkäpä tässä?

 Tai sitten tässä!

Hrrbrbr siinä oli hyvä paikka!

 Shake it, shake it wo-oo~a-ah~!

 No nyt tais herralle riittää. :D

Ja taas tuo kieli! :D

 Kun näytti että Santtu oli kierinyt tarpeeksi aloin lähestymään sitä kiinni otto mielessä että kerkeisin vielä videä sen tarhaan ja itse bussiin. Mutta ei.. mitä herra tekee?

 

Nih, se lähti karkuun ja juoksi muutaman kierroksen kentää ympäri ja itse kävelin suoraan tallin ovelle. Santtu ravasi melkein minua päin mutta teki äkki käännöksen lumipenkkaan! :D

Siihen se jäi hetkeksi ja kun se siirtyi menimme tallin kautta takaisin tarhaan syöpöttelemään päiväheiniä. :)

Että hyvää maanantaita vaan kaikille! :D

Hei kesä, tule jo!

Onko kesä todella tulossa? Jokapäivä saa erilaisen käsityksen ilmastosta että mihinkä päin se nyt on taas menossa. On joko ihanan aurinkoista sekä lämmintä taikka pimeää, tuulista ja kylmää.
Ajattelin aina että kun viime vuonna kesä oli aika kehno ja sateinen, mutta jospa tämän vuotinen kesä olisi lämmin? Ja pah! Katsotaampa uutisia ja siellä sanotaan että samanlainen sen pitäisi olla. Mutta ei lannistuta! Oli viime kesänä hienojakin päiviä vai mitä? :)

Santtu sekä Dusty muuttivat toukokuun 4.päivä pois(Kohta jo vuosi!) joten jäin hevosetta vaikka haku oli päällä. Mutta nyt ei muistella viime kesää sillä minulla kun ei varsinaista hevoskesää ollut, kävin vain yhden kerran ratsastustunnilla ja sekin päivä oli lämmin mutta pilvinen.

Asiaan siis! Blogi on ollut todella hiljainen nyt jo useamman päivän mistä voisin pyydellä anteeksi mutta jos joku on facebookin kautta seurannut meidän päiviämme niin en pyydä. Minulla on ollut nyt raskaita viikkoja takanani.  Muistatteko jokunen postaus taaksepäin kun kerroin ukkini tilan huonontuvat ja että se saattoi olla viimeinen kerta kun hänet nään?
Se oli viimeinen kerta. 27.Helmikuuta 2014 rakas ukkini nukkui pois. Tämä oli todella iso pommi kaikille meille. Kun kuulin asiasta purskahdin kyyneliin enkä voinut ajatella oikein mitään selkeästi. Pidin vapaapäivän talleilustakin sillä hyvä että pysyin pystyssä. Ennenkuin harteilleni heitettiin tämä surunsanoma piirtelin kimoa hevosta ja nyt kun myöhemmin sitä katson, siltä löytyy silmistä ukkini lempeys ja viisaus.

Ukkini hautajaiset olivat nyt siis 22.Maaliskuuta jonka takia blogi on ollut hiljainen. Olen Santtua liikuttanut normaalisti sekä touhunnut tallilla, mutta viikonloppuna olin Leppävirralla hautajaisissa.
Ja teille jotka ette ole facebookista seuranneet meitä tai sinulla ei sellaista ole niin tässä yksi päivityksemme;

Kuvasta näkee että oli upea sää olla tallilla, mutta mitäs sitten kävikään seuraavana päivänä heti aamusta?

Kyllä, lunta. Koko aamun satoi lunta joko taivaan täydeltä tai pienin hippusin. Superikin oli ihan lumi ukko kun sen hain talliin, mielellään se lähti mukaani!
Kävin siis sinäkin päivänä liikuttamassa herraa vaikka ei ollutkaan yhtä kaunis ilma kuin edellisenä päivänä. Hyvin se kuitenkin meni vaikka molemmat olimme märkiä ennen sekä jälkeen ratsastuksen. Meille tuli ihana ja uusi korvahuppu mitä halusin heti tietty kokeilla ja katsoa että mitä Santtu siitä sanoo, no eipä mitään nätisti se sen antoi laittaa ja jopa meinasi nukahtaakkin. :)

 Menimme kentälle ja ajattelin että nousen heti selkään(meillä on siis tapana ensin juosta liinassa kaikki askellajit läpi sillä herra on torpedo) mutta eihän siitä tullut yhtään mitään, herra puksutti eteenpäin eikä osannut kävellä, noh nousin alas ja juoksutin kaikki askellajit läpi jonka jälkeen nousin taas selkään. Sittempä menikin paljon paremmin. Superi osaa myötää nyt hienosti kaulastaan käynnissä, mutta ravin nostaessa pää nousee ylös, laukassa se taas hieman laskee ja rentoutuu. Ratsastin myös kaikki askellajit läpi ja pyöritimme laukkaa hieman enemmän oikeaan kierrokseen sillä se on jäykkä puoli eikä se meinaa pyöriä kuin pienellä ympyrällä.

Tänään tein samalla tavalla, kaikki askellajit läpi liinassa ja selästä käsin. Hyvinkin samantapainen päivä. Tänään pääsimme kuitenkin nauttimaan enemmän kaulan muodoista! Olin muutaman sentin kiristänyt chamboneita jonka seurauksena tuli nätti muoto niin käynnissä kuin ravissakin aina hetkittäin. Ennen kuin nousin selkään löysäsin chambonit ja taputtelin herraa hienosta työstä jonka jälkeen vein sen pölkyn viereen ja nousin selkään ilman minkäänlaisia ongelmia! Wau! Santtu seisoi nöyrästi paikallaan kun kiristin vyön ja taputtelin sen kaulaa. Vasta kun se sai käskyn se lähti eteenpäin, muikeella fiilikseella eteenpäin! Käyntiä molempiin suuntiin ensin jonka jälkeen menimme ravissa samat hommat. sitten päätin nostaa laukkaa oikeaan suuntaan kun sain rennon ravin herrasta esiin. Asetin pään sisäpuolelle ja annoin laukkapohkeet, ensimmäisellä kerralla ei tullut kuin yksi iso askel ja sitten kiitoravia, mutta kun annoin hieman napakammin pidätteen kanssa se nosti laukan todella mallikkaasti, annoin laukan pyöriä niin pitkään kuin vain sain, mutta harmillisesti todella pienellä ympyrällä, päätin että asetan sisäpohkeeni taaemmas jolloinka herra innostui pienellä pukilla(aivan joku kirppu, 20cm maasta) ja hännän huiskauksella ja lähti isommalle ympyrälle pyörittämään laukkaa. Olin niin ihmeissäni sekä innoissani tästä hienosta saavutuksestamme että päätin kokeilla samaten toiseenkin suuntaan. Pyysin Santun raviin ja käänsimme suuntaa, paljon taputuksia kaulalle! Kävelimme hetken jonka jälkeen nostimme taas ravin, vasempaan kierrokseen meinasi Superi tarjota jatkuvasti pelkkää laukkaa mutta sain sen rauhoittumaan ja sitten asetin sen pääty-ympyrälle jossa annoin sen laukata pohkeen jälkeen. Vasempaan kierrokseen Santun laukka pyörii todella nätisti ainakin siltä se tuntuu ja mitä nyt välillä vilkuilen varjoamme. Huomenna on taas Janette ystäväiseni tulossa ratsastamaan Santulla jolloinka nään että mitenkä se oikeasti sitä laukkaa puksuttaa. Mielenkiintoinen päivä siis luvassa! :)

Kysymys vielä tähän loppuun mikä itseäni mietityttää!
Tiedättekö muita hevosia jotka hiertävät kinnerpattejaan johonkin? Santulla on nimittäin karvattomat läiskät kinnerpatin ulkopuolella molemmissa jaloissa. Pelkään että se hinkkaa ne johonkin joskus niin pahasti että ne verestävät.

Pitääkö minun hommata herralle kinner suojat tarhaan?