17. syyskuuta 2015

Viikko Helsingissä


Blogi on ollut nyt taas hiljainen ja syy siihen oli minun yhden viikon Helsinkilomani. Viikko hurahti nopeasti, ehkä liiankin. Mukaan kuului Jumbossa pyörimistä, uudet kengät, ratsastus käsineet, muutamat sukat ja muuta kivaa. Nyt on hyvä kävellä ensitalvi kunnon kengilläkin ja toivonmukaan eivät varpaani jäädy. Onneksi on villasukat!


Kävin hetken mielijohteesta Lahdessa moikkaamassa ystävää ja olin siellä jopa yötä. Näin myös ihmisen jonka olin tuntenut 5vuotta mutten vielä ikinä nähnyt. Tapasin hänet ja tyttöystävänsä Tikkurilassa, kävimme kahvilla ja myöhemmin löysin itseni hänen seurastaan baarista. En juomassa vaan olin ystäväni seurana, hän on nimittäin järjestyksenvalvojan pestissä. Siellä sitten rupateltiin kunnes kolmen aikaan aamusta vuoro loppui ja sain kyydin keskustasta isän luokse nukkumaan. Kiva selväpäinen ilta.


Lauantaina olin isäni apuna Vantaanseudun steiner koulun keskiaikamarkkinoilla auttamassa juontohommissa. Puhuin siis vuorotellen isäni kanssa mikrofooniin ja infosimme missä tapahtuu ja mitä. Tapahtuman oli järjestänyt siis steiner koulu ja paikanpäällä oli poniratsastusta, myyntikojuja, kahveeta sekä pullaa. Myös kaikenlaisia esityksiä, kuten tanssai laulua ja Barbaaritallin ritariesitys ratsain. Minä juonsin tapahtumaa ja kiertelin kuvaamassa tapahtumia kaikessa rauhassa. Ohjelmaa kesti kahdestatoista kahteen jonka jälkeen kävimme isän ja pikkuveljen kanssa syömässä, vaihtamassa vaatteet ja lähdimme linnanmäelle. Jihuu!



Lintsillä pikkuveljeni kanssa ja oli kyllä tosi mahtavaa viettää aikaa hänen kanssaan. Viimeksi näimme toisemme isoveljeni lapsen ristiäisissä kesällä. Ensin kun tulin vantaalle oli veli hiljainen ja ujo. En minäkään osannut hänelle puhua.. Masentavaa ajatella että ei osaa omalle veljelleen puhua mutta kyllähän se muuri siitä kaatui ja sitten se oli menoa. Ihana ja fiksu kaveri! Pikkuveli uskalti tulla mun kanssa linnanmäellä vaikka mihinkä laitteeseen. Aloitimme kummitusjunasta mikä oli aika tylsä mutta siitä menimme linnunrataan ja vuoristorataan ja vaikka mihin. Uskaltauduimme illan lopussa Kieppiin, kieputtimeen ja Ukkoon! Hui.. Mulla on korkeanpaikankammo ja aika huono  maha joten oli ihme ettei mitään ylimääräistä lentänyt suusta taikka paniikkikohtaus iskenyt laitteiden korkeimmassa pisteessä. Kingiin en vain uskaltanut lähteä.. Se oli jotai niin kamalaa jopa ajatella!



Yhteen päivään mahtuu monta tuntia mutta joskus sen on loputtava. Aamulla 4h keskiaikamarkkinoita ja illalla 4h linnanmäkeä. Mikäpäs siinä jos on mahtavaa seuraa!? Illalla tosin lähdin vielä moikkaamaan Helsingin keskustaan kaveria ja ilta venähti entistä enemmän ja väsyneenä kömmin sohvalle nukkumaan.
Kaksi viimeistä päivää otin rennosti löhöillen ja kävin hermohoidossa. Hoidolle ei ole virallista nimeä mutta isäni ystävä joka on hoitanut monia ihmisiä on mm. parantanut tenniskyynärpään ja saanut halvaantuneita ihmisiä kävelemään käsitteli minun lonkkani. Huusin, itkin ja meinasin käydä miehen kurkkuun kiinni, mutta hoito oli kivun arvoista. Lonkkiini ei ole hoidon jälkeen sattunut tippaakaan. Ihan mahtavaa! Ensikuussa on keikkaa taas Helsinkiin ja tähän kys. hoitoon ihan kunnolla. 3kerran kipu ja huuto 9päivän sisään tuntuu kamalalle mutta se että voisin joskus elää ilman jokapäiväistä kipua olisi mahtavaa.


Nyt olen kuitenkin kotiutunut ja päässyt Santun ja Turon luokse takaisin. Oli ihanaa nähdä ne pitkästäaikaa ja sain jopa sellaisen vastaanoton mitä en unohda. Menin aitaan poikien luokse ja molemmat painoivat päänsä syliini eivätkä meinanneet päästää minua lähtemään. Kierivät minun ympäri ja tökkivät turvillansa. Ihania otuksia ja niin rakastettavia!

 Ps. Minun on hieman pakko avautua tänne teillekkin tästä minun tämänhetkisestä tilanteestani. Syksy on saapunut ja sitämukaa syysmasennus. Minua ei tällähetkellä kiinnostaisi pitää blogia pystyssä taikka jaksaisi huolehtia mistään muustakaan, mutta yritän pysyä pinnalla joten nämä on niitä asioita jotka minut siellä pitävät. Isompiakin asioita saattaa nyt tapahtua mutta pidän teidät ajantasalla mahdollisimman hyvin. Mutta varautukaa siihen, että blogi on epäaktiivinen.

6. syyskuuta 2015

Superman is back


Olette pyydelleet klippaamis videota ja kyselleet tekniikoita ja vaikkamitä niin tässäpä teille selvennykseksi video miten Santusta tulee Supermies.


Tässä vielä kuva lopputuloksesta. Hieman täytynee siistiä merkkiä kunhan karva kasvaa. Hieman on epätasaisuuksia rajoissa sekä tuossa pilkottaa ihoa mitä videossakin harmittelin, mutta tällä mennään!