Palailua

Aikaa on, mutta innostusta ei vain löydy. Blogin pitäminen on ollut minusta lähiaikoina aika haastavaa koulun ja muun stressin ohella joten postauksia on tullut vähemmän ja ehä blogin kokonaislaatu on lopahtanut maanrakoon, mutta tein blogin itselleni sekä Santulle, omaksi päiväkirjakseni joten en niinsanotusti pyydä teiltä anteeksi hiljaiselosta vaikka mieleni tekisi. Elämäni on kokenut muutaman muutoksen joista saatte teitää sitten kun olen valmis niistä kertomaan ja osa koskee myös Santtua. Santtuun liittyvät muutokset eivät kuitenkaan ole isoja, ainakaan vielä sillä kaikki on mietinnän alla, mutta älkää pelästykö sillä Superi ei ole lähdössä minnekkään vaan pysyy luonani.
Pyrin nyt nostamaan hieman blogia pinnalle, ettei se unohdu kokonaan. Tähän postausväliin on mahtunut kaikenlaista isoa ja pientä tapahtumaa.
Tietokoneeni meni rikki edellisen postauksen jälkeen ja se on yksi syistä miksei postauksia ole tullut, mutta olisin voinut kirjoittaa postauksia esim. koulun koneella tai puhelimellani kuvattomia versioita valmiiksi varastoon, mutta päätin antaa blogin vain olla.

 Matkustin takaisin kotiin 23.9 eli tiistaina tiettyjen asioiden takia eli en ollut koulussa loppuviikosta vaan olen ollut kotona ja käynyt Santun luona. Kävimme herran kanssa pitkällä maastolenkillä joka oli rentouttava sekä lennokas. Ravasimme pitkiä suoria ja laukkasimme isoja ylämäkiä sekä kävimme yhdellä ihanalla metsäpolulla jossa Superi hieman innostui laukkaamaan enemmänkin niin ylämäkeä kuin suoraa ja kun laukka löytyy maastossa annan sen vain mennä. Oli mukava päästellä menemään varmaan Santunkin mielestä pitkillä suorilla kun tie oli pehmeää sateiden jälkeen eikä ollut pelkoa kavioiden kolhiutumisesta. Jokaisen kovemman suoran jälkeen kuitenkin tiirailin kavioita satulasta ettei tapahtuisi mitään yllätyksiä. Kaikki sujui kuitenkin todella hyvin muutamasta vastoinkäymisestä huolimatta, tapasimme nimittäin paluumatkalla traktorin kun olimme menossa isompaa alamäkeä alas ja traktori tuli kulman takaa vastaan. Jouduimme kääntymään mäessä ympäri ja menemään aiemmalle tienhaaralle turvaan ettei kävisi mitään hyvän maastolenkin päätteeksi. Odotimme tienhaarassa kun traktori körrötteli ohitse ja Santtu seisoi nätisti hieman pörähdellen eikä syöksyillyt minnekkään. Rauhoittelin Santtua kehuen sitä äänelläni ja taputtelin kaulaa. Kun traktori oli mennyt ohi turvallisesti jatkoimme matkaamme tallille.

Tallille päästyämme yritin napata Santusta edustavaa sivukuvaa mutta se ei oikein onnistunut niinkuin näette. Pääasia kuitenkin on että siitä näkee minkälaisessa kunnossa Superi on tällähetkellä. En ole tyytyväinen, mutta onnellinen ettei herra luuhistu liikunnanpuutteesta kuitenkaan aivan kammottavan näköiseksi. Tässä on kyllä hassua että meille tulee aina takapakkia tähän lihasmassan tekoon mistä en ole tyytyväinen vain olen turhautunut. Olen laittanut liikutusilmoituksia ympäri nettiä eikä ketään kiinnosta ex-ravuri, paitsi pikkutyttöjä joilla ei olisi toivoakaan pärjätä Santulla yksin enkä minä voi olla aina vahtimassa. Tämä kaikki saattaa kuitenkin helpottaa kuukauden sisään jos hyvin käy.

Tyytyväinen Santtu mussuttamassa omenaa maastolenkin jälkeen

Taas pellolla +kuvia & video

Kesä on aina liian lyhyt, kylmä tai sateinen. Ainakin minun mielestäni, mutta nyt oli harvinaisen mukava kesä ja suurimman osan siitä vietin Superin kanssa. Hetkeäkään en vaihtaisi pois vaikka alamäkiäkin löytyy, mutta hei! Sehän kuuluu asiaan.
Lukijat olette varmasti huomanneet, että Santtu ei ole kauhean lihaksikkaassa kunnossa ollut oikeastaan ollenkaan. Tämä johtuu niistä alamäistä mitä matkanvarrella on tullut eteen. En ole antanut sen häiritä millään lailla blogin pitämistä taikka harrastamista Santun kanssa. Olen ajatellut tehdä herrasta kunnon lihaskimpun mutta sekin tulee vain kovan työn takaa ja Santun liikutukset ovat olleet epämääräisiä melkein jatkuvasti mikä harmittaa itseäni todella paljon. Ennen kuin lähdin opiskelemaan Hingunniemeen Santtu liikkui niinkuin sen halusinkin, vähintään 3krt. viikkoon ja treenit olivat tasaisia. Nyt kun etsin vielä tallipaikkaa kouluni läheltä sekä vuokraajaa herralle on liikunta todella vähäistä, yksi ihana hoitaja herralla jo on, mutta ilmeisemmin hänkään ei opintojensa vuoksi kerkeä herraa liikuttamaan kuin viikonloppuisin. Santtu on liikkunut nyt vain silloin kun olen itse päässyt tallille eli herralla on ollut joko kahden tai yhden viikon lomat, mikä on näkynyt tietysti herkkyytenä, juoksuhaluna ja pienimuotoisena jäykkyytenä.

Viime postauksessa kerroin kun kävin Santun luona sitä juoksuttamassa sekä ratsastamassa viikko sitten. Minun oli tarkoitus lähteä sunnuntaina takaisin kouluun, mutta sairastuin akuuttiin ylähengitysteiden tulehdukseen joten ja sain sairaslomaa. Jäin viikoksi siis kotiin ja Santtua en päässyt liikuttamaan mikä harmitti itseäni todella paljon, mutta tiesin että jos nyt lähtisin satulaan, olisin sängyssä seuraavankin viikon. Olo oli aivan kammottava, kurkkuun koski, en saanut henkeä ja ääni ei kulkenut. Olo alkoi pikkuhiljaa parantua mikä oli helpotus. Oli taas tarkoitus lähteä perjantaina kouluun, mutta yksi ja ainoa bussi lähti 11 aikaan aamulla ja arvaatte varmaan, minä nukuin pommiin eikä lauantaina kulkenut yhtäkään vuoroa. Osasi kyllä ottaa päähän taas vaihteeksi kun tajusin etten pääse kouluun vieläkään. Jäin sitten tietty kotiin ja kävin Santun luona lauantaina.

Tallilla odotti ihana yllätys, nimittäin mutainen hevonen joka oli piehtaroinut sateen jälkeen omassa sonnassaan juuri sopivasti. Onneksi suurinosa oli kuivunut niin se oli hieman helpompi harjata, mutta kyllä siinä sai 30min puunailla. Kun Santtu oli puhdas siedettävän näköinen, heitin varusteet niskaan ja eikun pellolle. Seuranani oli herraa hoitamassa taas ihana Mira joka pääsi myös herran selkään kunhan itse verkkasin siitä enimmät höyryt pois.
Selkään nouseminen ei ollut helppoa sillä Santtu alkoi pyöriä ja juoksi melkein altani pois, mutta huijasimme sitä hieman niin, että nousinkin ns. väärältä puolelta selkään eikä herra tajunnut mitään. Kirimme satulavyön ja lähdimme kävelemään pitkin peltoa. Kävelin ja hain Santtua hyvälle tuntumalle ja pyysin takapuoltakin peliin, kun herra oli kuulolla ajattelin, että lähdemme rauhallisessa ravissa työskentelemään ympyröitä ja kahdeksikkoja, mutta kuinka ollakkaan herra syöksyi kiitoravin kautta laukkaan. Ensin yritin pistää vastaan joka johti hetkelliseen veto kilpailuun josta päätin lähteä työstämään sitä laukkaa, ettei Santtu opi ryöstämään yhtään enempää. Tämä oli huono alku, mutta herra parani heti kun sai ensin tuuletella viikon energiat. Teimme enimmäkseen ravi-laukka siirtymisiä ja ympyröitä kun aloin pyytämään enemmän ravia. Ravi löytyi hyvin aina kun sitä enemmän vain pyysi ja tahti oli hyvä.

Välillä päästin Santun viilettämään kovempaa, ettei tulisi enempää kiistoja vauhdin suhteen. Santtu tuntui yllättävän jäykältä ja kääntyminen ei ollut sille helppoa(ilmeni venyneinä kulmina ja ympyröillä), välillä tuntui että vetää kilpaa tiiliseinän kanssa, mutta kun herra rentoutui oli meno parempaa ja taipuisampaa. Saimme sitten tehtyä sitä mitä pitikin eli niitä kahdeksikkoja sekä ympyröitä missä taivuteltiin ja kokeilimme taas pohkeenväistöä ja muutama raviväistö askel sieltä tuli yllättäen mukaan.
Pikkuhiljaa Santtua alkoi ärsyttämään näiden kiemuroiden teko ja se alkoi nostella päätään myös käynnissä ettei sen suuhun saanut kunnolla kontaktia. Menimme muutamat, hieman vauhdikkaammat laukka ympyrät välissä jotta herra jaksaisi vielä hieman edes keskittyä ja saataisiin takapäätä mukaan myös raviin. Laukkapätkien jälkeen Santtu keskittyi taas hienosti raviin ja alkoi myödätä hieman jo siinäkin kunnes se taas närkästyi ja päätin antaa Miralle ohjat käteen. Vaihdoimme siis pilottia ja Mira meni Santun kanssa kiitoravia ja hieman laukkaakin mikä näytti oikein mallikkaalle. Nauratti katsoa kun Santtu pinkoi kovempaa ravuri ravia peltoa ympäri Mira kyydissään ja jarrutus sekä suunnan vaihdos venyi todella pitkäksi, kaksikko juoksi melkein puskaan muttei kuitenkaan!

Tässä vielä loppuun videon pätkänen päivästämme. En yrittänyt tehdä videosta mitenkään hienoa, mutta jokseenkin katsottavan kuitenkin muutamalla efektillä. Kamerajälki oli niin heiluvaista välillä sekä tarkennukset metsässä, että nämä pätkät olivat parhaimpia.

Linkki videoon: Santtu 13.9.2014



Oliko tämä postaus hyvä? Kerro se kommenttina :)