16. helmikuuta 2017

Saa ravata

Herran Ceen jalka on pikkuhiljaa parempaan päin ja nyt olemme alkaneet ravata kevyesti selästä käsin, katsoen kestääkö jalka. Kokeilemme tikulla jäätä, kestääkö se varmasti. C ei ole ontunut etujalkaansa nyt moneen viikkoon mikä on ollut helpotus meille kaikille joten omistaja on antanut luvan kokeilla miltä jalka tuntuu kevyen ravailun jälkeen.

Viimeviikolla en kerennyt käymään Creditin luona ollessani itse kipeä ja viikonloppu oli täynnä koira juttuja. Tänään pääsin kuitenkin taas tämän ihanan ruunan luokse rentoutumaan ja nauttimaan sen seurasta. Omistaja oli tallilla kun pääsin perille ja näytin hänelle BEMER laitetta tarkemmin joka kummasteli sen vaikutusta omaan käteensä, jälkikasvukin nauroi kun hoito kuullemma kihelmöi kättä.
Credit sai siis taas hoidon jonka jälkeen laitoin satulan selkään ja lähdimme tutulle pellolle käppäilemään. Kävelimme about 20 minuuttia jonka jälkeen otin vähän ravia molempiin suuntiin tunnustellen jalkaa ja itse hevosta. Koko ratsastuksen ajan hevonen oli hyvin jäykkä, mutta se johtunee sairaslomasta ja patoutunutta energiaa löytyi kun herra veteli jatkuvasti ohjista vaikka kuinka kevyellä kädellä ratsastitkin.
Tilannekuva. Sekunnissakin voi tapahtua

IMG_7374

IMG_7402

Kyllä tämä hieno herra osasi käyttäytyäkkin kun vain malttoi mielensä. Hieman siinä alkoi jopa ratsastajaakin naurattamaan kun ruuna käyttäytyi kuin mikäkin varsa. Kun Credit osasi asettua ravin jälkeen, lähdimme käymään pellon poikki pienellä tienpätkällä missä oli tasaisempi pohja mistä tuntuisi jos hevonen ontuisi. Käynnissä ravinkaan jälkeen ruuna ei ontunut ja oli hauskaa kun saimme koirasta seuraa pienelle maasto köpöttelylle. Miesystäväni oli koirien kanssa teitty matkassa ja nuorempi huligaani ei kuunnellut miehen käskyjä vaan pinkoi pellon poikki meidän peräämme, oleppa siinä nyt sanomaan, että takaisin kun toinen viipeltää niin nätisti hevosen takana.





Ratsastuksen jälkeen ratsastin tallin pihaan ja nousin selästä, halasin hevosta ja kiitin sitä taas hienosta hetkestä kanssaan. Vein ruunan tallin viereen kiinni ulos ja laitoin sille kylmäys patjat jalkoihin 20 minuutin ajaksi ja silläaikaa minulla oli aikaa siivota karsina ja kääriä pintelit mitä käytimme ratsastuksessa. Kylmäyksen jälkeen laitoin ruunalle kevyen loimen päälle ja nakkasin tarhaan seuraten hevosen käyttäytymistä ja jalkaa, ontuisiko se. Ei ontunut ja jalassa ei ollut mitään vikaa kuin pieni peukalon kokoinen nestepussi vuohisen ulkosyrjällä. Muutenkin hevonen oli tyytyväisen näköinen kun vein pojille heinää ennen lähtöäni.

Tässä vielä lyhyt pätkä päivästä työnvalvoja koiran avustuksella:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti