7. joulukuuta 2016

Joulukalenterin luukku 7

Jokaisella on unelmia; auto, koira, omakotitalo, jne.
Mutta millainen on minun unelmieni hevonen?

Se ei ole kaunein tai paras kaikista muista. Sen ei tarvitse olla kokenut ja tottelevaisin. Kunhan hevonen osaisi jokseenkin käyttäytyä, luottaa ihmiseen ja omaisi persoonallisen luonteen eikä olisi pystyynkuollut ja sieluton.

Unelmieni hevonen lähtisi mielellään töihin, minun kanssani. Se osaisi kouluratsastuksen salat ja ehkä hypätä, tai jos ei osaisi, opettaisin sitä. Hevonen olisi ilmeikäs ja yhteistyöhaluinen. Tempperamenttinen piirre ei tuottaisi ongelmia, hevonen saisi olla juuri minkälainen onkaan. Kunhan joskus, tulevaisuudessa yhteistyömme tuottaisi tulosta mihin olisimme yhdessä tyytyväisiä.
Hevonen saisi heittää minut alas niin monta kertaa kun ymmärtäisin, miksi. Oli syynä väärä satula, suitset taikka vain huono päivä. Kun aika kuluisi, oppisimme ymmärtämään toisiamme, ilman sanoja.

Hevosella ei olisi kuolainta tai kenkiä. Se asuisi pihatossa hevos ystäviensa kanssa, laumassa. Vanha tai nuori, minä en sitä menisi päättämään, kunhan meillä olisi hyvä yhteinen taival. Jokainen hevonen on kultaa ja jokaiselle hevoselle on oma ihminen.

En määrittele unelmien hevosta rodulla, sen tasolla, koolla, pomminvarmuudella vaan juurikin sillä, että hevonen olisi onnellinen ja me sopisimme toisillemme. Ehkä tulevaisuudessa tapaan tämän hevosen, niinhän jokainen unelmoiva ihminen toivoo..

IMG_2981

Millainen on sinun unelmiesi hevonen?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti