Joulukalenterin luukku 4

Jalustimeton marraskuu on jo takana. Kuukauden viimeinen ratsastus oli keskiviikkona 30. päivä jolloin suuntasimme Creditin kanssa taas maneesiin. Suunnitelmissa ratastaa jalustimetta, sekä myös ilman satulaa. Ennen maneesiin menemistä otimme muutamia kuvia tätä kalenteria varten ja siitä syystä hevosen varustuksessa näkyy tonttulakkia sun muuta.
Herra C oli edellisenä päivänä pitänyt omistajansa kanssa laukkapäivän, joten hevonen oli hieman väsynyt sekä tahmea ratsastaa, mutta se sopi kuitenkin sille päivälle ja meidän suunnitelmillemme. Herralla oli myös uusi kevyempi kuolainkin suussa. Ratsastin aluksi jalustimilla josta siirryin melko pian pois ja jatkoimme melko suorilta ravityöskentelyssä. Huomasin, että muutaman kerran ilman jalustimia ratsastaessa, olin kehittynyt. Hieman, sillä olin kuitenkin kerennyt rastastaa vain muutaman kerran herralla tässä kuussa, n. kerran viikossa.
Päätin sitten hyvinkin nopeasti napata satulankin pois. Kammotus kun istahdin Creditin paljaaseen selkään. Niin omituisen tuntuinen istua, mutta paljon, paljon miellyttävämpi kuin esimerkiksi Superin kapea rimpula selkä. Herralla oli sentään massaa ympärillään ja kyydissä oli melko helppo pysyä. Tai niin ainakin luulin kun meinasin tippua kolmeen otteeseen ja neljännellä tipahdin, onneksi jaloilleni. Mitään ei käynyt ja jatkoimme vielä kellon tappiin asti nostaen laukat ja otimme rennommat loppuravit kaupan päälle. Heitin Ceelle satulan selkään ja kävelimme ihanien lumipeltojen kautta talliin.

(linkki videoon)