Pian metsikön takaa näkyi laitumen nurkkaa jossa Santtu mökötti itsekseen maailman murheita miettien, mutta kun se näki meidät, pää nousi maasta ylös, korvat lepsahtivat eteen ja kuului kevyt hörähdys. Iloisena ajelimme Ruusun kanssa laitumen viereistä tietä katsellen samalla innoissaan vieressä ravaavaa hevosta joka jo odotti meitä saapuvaksi.
Ensin oli tietysti perushommat eli karsinan siivous, käytävien lakaisu sekä heinäpussien täyttöä jonkajälkeen vein tavaroita ulkoisen varstuspaikan viereen valmiiksi jottei Santun tarvitsisi odotella kauaa kun häsläisin ensin harjojen- ja sitten varusteiden kanssa rampaten varustehuoneeseen ja takaisin hevosen viereen. Aina on helpompi laittaa tavarat valmiiksi ja sitten hakea hevonen, riippuen tietysti aina että mitä tekee.
Santtu hörisi ja pörisi heiluttaen päätänsä kun hain sen tarhasta ja vein varustuspaikalle. Pikainen harjaus ja varustus hieman pelleillen jalustimien kanssa joihin olin tehnyt lisää reikiä jotta niihin ei tarvitsisi tehdä kolme, neljää kieppiä ratsastusvyön kanssa jota tälläkertaa käytimme. Yksi kiepi riitti tälläkertaa hyvin, mutta lisää reikiä taidan vielä muutaman tehdä jottei niitäkään tarvitse.
Teimme Superin kanssa paljon ravityöskentelyä sen ravin etsimiseen ja ihme kyllä vaikka laukkaakin tarjosi kulmissa, se ravasi hyvin hienosti. Peitsiä ja kipsutteluakin tuli muttei niin paljon kuin yleisesti, veikkaan että hevonen on nyt täysin kotiutunut ja minäkin olen alkanut jotenkin luottamaan taas tähän rallisieluun ja uskallan antaa sille ohjaa enemmän jotta se saisi kulkea rennosti. Sekin vielä, että meillä ei 'kenttää' ole ollut hetkeen ja siellä aitojen sisällä on vaikea isoaskelisen hevosen kulkea ja se tarvitsee totuttelua askelten lyhentämiseen ja vauhdin rauhoittamiseen jotta me siellä aitojen sisällä pysyisimme. Hyvin on Santtu nyt toiminut, hirmu ylpeä saa tästä ruunasta taas kyllä olla.
Superi on saanut nyt uuden, ihanan vuokraajan joka käy muutamaan otteeseen kuukaudessa ratsastamassa. Kyseinen henkilö tuli tutkailemaan talliamme josko hän hevosen sinne toisi, mutta kyselinkin että haluaisiko hän ratsastaa herralla. Ensimmäisen kerran jälkeen hän halusi alkaa vuokrata Santtua ja mikäpä siinä! Minulla on ollut nyt talli- ja ratsastusseuraa josta olen hyvin kiitollinen ettei tarvitse yksin aina kyykkiä tallilla miettimässä mitä sitä tekisi.
Ihania ihmisiä on vielä maailmassa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti