Hyvää sekä ihanaa joulua!

Nyt on taas se aika kun lauletaan yli-imeliä lauluja ja herkutellaan sekä syödään itsensä niin täyteen, ettei sitä sitten voi liikkua illalla mihinkään päin.
Itse en ole koskaan ollut talvi ihmisiä, mutta kyllä se joulu ja uusi vuosi on sitä ihanaa aikaa. Paljon hyvää ruokaa eikä tarvitse miettiä mitä sitä laittaisi suuhunsa ''Kaikki vaan lautaselle!''
Puhumattakaan niistä ihanista LAHJOISTA! ''Ihania, ihania lahjoja!'' 

1.

Joulukortteja ei keretty tänävuonna lähetellä, enkä kyllä muutenkaan jaksanut aloittaa korttirumbaa, mutta ehkä ensivuonna olisin ahkerampi. Joulukortteihin on kiva somistella itse kaikkea kivaa ja tietty ihan sillä omalla kuvalla saa parhaat tulokset ja kivalla muokkauksella.
Ehkäpä en jaksanut sentakia lähetellä joulukortteja kun ei keretty ottaa kortti kuvauksia missään vaiheessa kun ei luntakaan näkynyt ja oli itsellänikin ainan niin kiirus paikasta toiseen, ettei se ollut mahdollista tai sitten oli kamera jossain muualla menossa.

2.

Nyt vihdoin päästiin Superin kanssa keimailemaan kameran eteen kun lunta oli satanut melkein viikon päivät ja kamerakin pääsi Leppävirran reissulle mukaan. Tämä postaus onkin 'täynnä' eilen otettuja kuvia mitkä saatiin napsittua, varmaankin 30min kuvaus sessiolla kasaan. Äitini oli kameran takana ja pakko sanoa, että KIITOS. Kivoja kuvia ja Santtukaan ei ollut kokoaikaa korvat luimussa niin saatiin kasaan tämmöinen läjä kivoja, talvisi ja jouluisia kuvia. :)

3.

Facebook sivumme puolelle ilmestyi jo eilen meidän joulutoivotuksemme video muodossa minkä voi käydä katsomassa jos olet rekisteröitynyt facebookkiin ja kannattaa tykätä myöskin meidän sivuista jos haluatte pysyä ajantasalla!

4.

5.

6.

7.

Kiitos kaikille tästä ihanasta vuodesta

Mikä oli suosikki kuvasi? :)

Hyvää Syntymäpäivää mulle!

Tänään on se päivä. Päivä jota olen odottanut. Päivä jota olen toivonut. Päivä, jona täytän 18-vuotta!

Kyllä rakkaat lukijat, naapurit, kirput, karvakorvat ja sukulaiset! Tämä tyttö täytti nyt iän jota kutsutaan täysi-ikäisyydeksi. Hah!
Ollaan yhden vuoden taas vanhempia muttei fiksumpia, vai mitä? :D

Värjäsin hiukseni ''synttäripäivän kunniaksi'' uusin värein ja olen tyytyväinen niihin. Myöhemmin tiedossa enemmän kuvia näistä ja selkeämmin, nämä olivat tämmöiset pika kuvat kun jokunen facebookissa pyyteli kuvaa niistä. :3

Huomenna on kengitys taas ja sitä olen odotellut, tuntuu että herran kaviot kasvavat ylinopeasti. Noh, en varmaankaan ole ainoa joka näin tuumii hevosestaan?
Santun ruokavalio on myöskin muuttumassa, tiputan racing prixin pois ja vaihdan sen kaurattomaan mysliin sillä herralle kertyy kaurapohjaisesta ruoasta liikaa energiaa mitä nyt olen huomannut. Lisänä tupsahtavat sitten biotiini sekä pellavainen messiin. Herra on pärjännyt hyvin pelkällä prixillä ja mineral plussalla mutta haluan nyt lisätä siihen enemmän tuhtia nyt kun kesäkin kohta koittaa(joo pyh, lunta sataa taivaan täydeltä) ja päästään kunnolla treenaamaan niin hevonen tarvitsee enemmän ruokaa pötsiin ja vitamiineja. :3

Lähellä oli!

Moi taas! Tänään olikin hieman vauhdikkaampi päivä Santun kanssa kun pitkään aikaan.
Menin tänään aamusta töihin kun tiesin että äitini oli tulossa kylälle päin omasta piilo pirtistään, työpaikkani on siis äidilleni matkanvarrella kun hän tulee kaupoille joten pääsen hänen kyydillään aina silloin tällöin joko töihin tai pois, riippuen olenko aamulla vai päivällä töissä. :)
Mutta niin, aamusta töihin ja hommissa meni taas jokunen tunti kun siivoilin, vaihdoin vedet sekä roudasin heinää ladosta tallin puolelle.Hommien jälkeen mietin että jaksaisiko sitä tänään hommailla herran kanssa mitään kun olin väsynyt ja lihaksetkin hieman jumissa yllättävien ratsastuksien jäljiltä. Katselin siinä meidän karsinaa ja mietin mitenkä saisimme ajan kulumaan yhdessä ja sitten päätin lähteä hakemaan Santtua ainakin harjattavaksi!
Tälläkertaa oli mukavaa kun se ei lähtenyt karkuun heti kun astuin tarhaan, menin Santun luokse ja rapsuttelin sitä hieman jonka jälkeen laitoin narupäitset ja lähdimme talliin. Aamulla sateli lunta hieman joten herra oli selästä sekä kaulastaan märkä, harjaamisesta ei sitten oikein tullut mitään. Kynin hieman niskajouhia saksilla ettei ne hiertäisi päitsien sekä suitsien alla ikävästi. Katselin ja rapsuttelin Santtua siinä ja mietin että MITÄ tehdään. Hetkenpäästä löysin itseni hakemasta satulaa sekä suitsia satulahuoneesta. Nakkasin suitset karsinan viereen koukkuun ja menin herran viereen joka pörisi satulalle ihmeissään. :D
Hetken ihmettelyn jälkeen laitoin satulan selkään josta Santtu ei tykännyt tälläkertaa. Se nyrpisti nokkaansa ja veti korvat luimuun katsoen minua murhaavasti.. Kun se käänsi päänsä pois minusta ja rentoutui, taputin sitä kaulalle kehuen että jätti asian sikseen.
Kun olin saanut Santulle vermeet niskaan lähdimme juoksutusliinan kera kentälle, hrrr.. kentälle pitkästä aikaa. Santtu ihmetteli hieman tätä muutosta rutiinissa mutta otti asian sitten ihan rennosti kun kävelimme kentän ympäri molempiin suuntiin.
Tarkoituksena oli siis juoksuttaa ensin ja sitten kokeilla nousta selkään.
Juoksuttelin herraa siinä sitten käynnissä sekä ravissa molempiin suuntiin, hieman saatiin laukkaakin pyörimään liinan päässä mikä on hyvä juttu. Otin liinan sitten irti ja talutin Santun kentän keskelle mistä ajattelin nousta selkään, mikä olikin sitten virhe. Ajattelin että olemme sujut selkään nousun kanssa kun pyöröaidassa se ei lähtenyt yhtään eteenpäin kun nousin selkään, mutta nyt kävi toisin. Olen nyt näinä selkäännousu kertoina ottanut satulan etu- ja takakaaresta kiinni hieman hyppien siinä sivussa luoden satulaan hieman painoa ja katsonut miten Santtu reagoi moiseen, ei sanonut herra siihen sitten mitään joten nostin vasemman jalkani jalustimelle hetkeksi hieman taas hypähdellen herran vieressä. Ei siihenkään herra reagoinut mitenkään, mutta kun nostin jalkani uudelleen jalustimeen ja nostin itseni satulaa kohti lähti herra ravaamaan ja taisi pieni pukkikin tulla mistä tajusin päästää irti. Santtu ravasi muutaman askeleen eteenpäin ja pysähtyi jolloin menin sen luokse, nappasin ohjista kiinni ja peruutin sen samaan paikkaan mistä yritin nousta selkään. Santtu oli ihan täpinöissään, niska ylhäällä ja jalat valmiina hyppykoikkaloikkaan josta päättelin mennä sitten selkäännousu pönikän luokse josta olisi helpompi nousta nopeasti selkään ilman että jäisin roikkumaan jalka jalustimessa jos herra päättäisi taas ottaa hatkat asian suhteen.
Ensin Santtu ei halunnut seistä pönikän vieressä, mikä on meille jo tuttu ongelma alusta alkaen, jos minä nousen korkeammalle kuin herran säkä lähtee tämä eteenpäin. Jouduin sitten rauhoittelemaan Santtua taputellen ja jutellen mukavia että se pysyisi paikallaan. Yritin näyttää että tässä on hyvä paikka olla. Lopulta pääsin selkään ja seisoimme siinä hetken paikallamme koska kun nousin selkään oli Santtu jo lähdössä eteenpäin jonkatakia seisotin sitä hetken että se ymmärtäisi sen että heti kun ollaan selässä ei rynnitä minnekkään vaan odotetaan käskyä. Noh, lähdimme sitten kävelemään ja kuinka ollakaan herra nosti heti tahtia ja yritti peitsata. Olin heti vastassa ja sain hiljennettyä tahdin käyntiin. Muutamaan otteeseen menimme kentää ympäri molempiin suuntiin ja kun kolmannen kerran yritin vaihtaa suuntaa keskihalkaisijan kautta niin herra taas kiihdytti tahtiaan jossa olin taas vastassa. Pääsimme käynnissä kuitenkin loppuun mutta kun saimme suunnan vaihdettua ja ratsastimme kulmaa lähti herra raville niska ylhäällä purren kuolainta. Sain sen kuitenkin aika ripeästi pysähtymään jolloin yritin saada Santtua myöskin peruuttamaan, mitä se ei ilmeisemmin halunnut tehdä. Se työnsi kielensä ulos, veti niskan ylös ja jumitti itsensä eli ei reagoinut ohjiin tai pohkeisiin mitenkään. Ei edes liikuttanut päätään kumpaankaan suuntaan. Napautin pohkeilla sitten hieman kovemmin ja löysäsin ohjia jolloinka herra pomppasi ja ryntäsi eteenpäin ja silloin minä meinasin tippua alas mutta pysyin kuitenkin aika hyvin kyydissä ja sain herran taas pysähtymään. Mutta taas sama ongelma.. Jumitus.

Silloin heitin ohjat käsistäni ja hyppäsin alas. Mutisin jotakin erittäin julmaa herralle ja pyysin sitä peruuttamaan. Työnsin kuolainrenkaista herraa poispäin itsestäni kokonaisen kierroksen kenttää jonka jälkeen se maiskutteli suutaan. Vein Santun taas pönikän luokse ja nousin selkään, tälläkertaa seisoimme siinä ainakin 10min sillä selvitin ajatuksiani. Sydämeni pomppasi kurkkuun kun herra syöksähti eteenpäin ja kävin sitä episodia mielessäni hetkenaikaa. Sitten sanoin Santulle kuinka minä en luovuta sen suhteen ja että me löydämme keinot ongelmiimme. Taputtelin pojua kun se seisoi niin hyvin paikallaan eikä ollut minnekkään kiire. Sitten lähdimme taas kävelemään eteenpäin ja nyt se pysyi hyvin kontrollissa. Köpöttelimme pidemmän aikaa pitkin kenttää kumpaankin suuntaan ja IHME tapahtui. Santtu käveli rennosti.. RENNOSTI kaula välillä lötkötellen mukana ja pöristen. Tätä se ei ole tehnyt sitten sen jälkeen kun se muutti omaan pihaamme.. Ihmetellessäni tätä asiaa, mutta kuitenkin kehuin Santtua kovasti kun se osasi jopa rentoutua. Ja juuri äsken se käveli niska ylhäällä ja yritti kipsutella altani pois. Minun rakas mörrimöykkyni muuttui rennoksi lahnaksi! IHANAA. :D
Siihen oli hyvä lopettaa tämän kertainen seikkailu. Hirveästi piti herraa kyllä kehua lopuksi sillä en yhtään ajatellut että tämä näin menisi.
Vein Santun karsinaan jossa nappasin varusteet pois ja vein satulahuoneeseen hieman pesaisten kuolaimia. Kun menin takaisin Santun luokse se hörähti pienesti korvat suloisesti hörössä johonka minä sulin ja annoin herralle palasen leipää ja porkkanaa. :) Päätin antaa Santun hieman kuivahtaa tallissa ennen ulos vientiä sillä se oli hieman hiessä, laitoin linimenttiä koipiin ja harjasin satulavyön kohdalle jääneet kikkurakarvat suoriksi rapsutellen hienoa poitsua. Annoin sille vielä yhden porkkanan jonka jälkeen lähdimme ulos.

 Luulin että lähden tallilta ovet paukkuen taas pää täynnä kaikkea negatiivista, mutta niin ei käynytkään. Hymyssä suin lähdin äidin mukaan!

Kiitos ihanasta päivästä rakas Santtuliini ♥

Hikitreeniä!

Noniih, eli nyt ollaan kyllä Santun kanssa ansaittu kunnon pisteet kun ollaan jokapäivä molemmat ihan hikisiä päivän päätteeksi! Ollaan pyöröaidassa harjoiteltu join-uppia sekä kaikenmaailman juttuja sekä ravailtu hieman selästä käsinkin. Hienosti on poika mennyt ja oppinut uusi asioita sekä muistanut vanhoja. Kovasti aina kommenttia antaa maiskuttelemalla suutaan sekä nostamalla takasiaan jos ei tykkää kun minä vähän pyydän lisää tempoa. Kyllä se yhteispeli on kuitenkin aina löytynyt sieltä loppujenlopuksi ja minä aina heitän herran takaisin tarhaan, nakkaan heinää eteen ja juoksen bussiin että ei tarvitse montaa tuntia pyöritellä vaan peukaloita ja odotella seuraavaa bussia. :D

Eli tässä kolmen päivän aikana AINAKIN ollaan tehty yli tunnin treenejä jossa on alussa siis harjaus ja sitten join-up ''harjoitukset''. Kun on yhteinen sävel löydetty on hieman peruutus- ja väistö harjoituksia jonka jälkeen olen yleisesti laittanut satulaa ja suitsia päälle, kävelyttänyt hieman ja noussut selkään. Ja tästä taas pontsit herralle kun ei mitään sano kun äippä nousoo selkään! Aiemmin, siis tuolle tallille muuton jälkeen herrahan melkein juoksi alta pois kun nosti jalan jalustimeen. Huhhuh täytyy kyllä sanoa. Olen todella ylpeä Santusta kun se on ymmärtänyt/muistanut näitä asioita nopeasti. Helpottaa monta asiaa mutta en halua hötkyillä niiden kanssa liikaa, pikkuhiljaa mennään eteenpäin :)

Tänään oli siis melkein samankaltainen päivä kuin edelliset, mutta tänään herra lähti portilta karkuun.. Siis kun menin hakemaan sitä aitauksesta Santtu meni aidan kauimpaiseen nurkkaan mistä lähdin sitä hakemaan mutta mitä tämä herra tekee? Lähtee karkuun ''HÄHHÄÄ MÄ LÄHEN KARKUUN'' ilmeellä. Noh, eipä siinä muu konsti auttanut kuin ajaa se nurkkaan ja pikkuhiljaa aina lähemmäksi astella. Kyllä se ainakin 15min kesti ennenkuin herra oli kiinni. :D
Noh, eipä siinä sitten mitään, eikun harjailemaan ja töihin! Join-up jäi tältä päivältä väliin sillä Santtu ei oikein malttanut kuunnella ja keskittyä kun traktorilla lanasivat lunta tallin pihasta ja herrahan pelkää traktoreita, mitä ihmettelen suuresti. Kun traktori oli mennyt juoksuttelun herraa edestakaisin kokeillen sen reaktiokykyä monilla suunnanvaihdoksilla. Nopeasti se tuli hikeen, eihän siinä mennyt kuin 10min niin herra puuskutti hiestä märkänä. Tämä on taas niitä aikoja kun mietin että vaihdan prixin mysliin. :D

Siinä pieni video aika epäsopivalla musiikilla mutten halunnut teidän kuuntelevan raskasta hengitystäni taustalla! *nauran*

Yritin virittää puhelintani johonkin aitauksen tolppaan onnistumatta satulan laiton jälkeen josko olisitte saaneet materiaalia kun olin matkustajana kyydissä, mutta se saanee jäädä siihen päivään kun saan jonkun kuvaamaan ja videoimaan tätä ''maagista'' tapahtumaa kun menemme ravia päin aitoja ja kauhean lämppärimäistä laukkaa..Voi luoja se laukka on kauheampi kuin ennen, riippuu tietty siitä kun herralla ei ole lihaksia pyörittää sitä. Mutta siitä en voi syyttää Santtua vaan ihan itseäni.

Hikisissä fiiliksissä lopetimme päivämme, mutta molemmat kyllä yhtä tyytyväisiä. Huomaa kyllä että herra on tyytyväisempi liikkumaan j askel on parempi tuolla satulalla kun edellisellä, tämä on siis nyt uusi satulamme ja herralle sopivampaa mallia, saman merkkinen kuin edellinen mutta edestä kapeampi, jouduin vielä kyhläämään edestä korottavan romaanin että se sopisi paremmin tuohon luiseen selkään.
Hommien jälkeen vein Santun talliin vähäksi aikaa kuivattelemaan hikeänsä pois ja tietty syömään/juomaan hienon työpäivän lopuksi. Tyytyväisenä se rouskutteli heiniänsä kun laittelin linimenttiä koipiin ja annoin muutaman porkkanan hienosta päivästä.
Katsoin kauhuissani kelloa ja tajusin että minulla oli 10min aikaa hoitaa hommat loppuun sekä kävellä bussi pysäkille.. Nopeasti vein sitten herran laitumelle ja vein vielä heinää sekä leipää nenän eteen ja lähdin juosten pysäkille että kerkeän bussiini.

Sinne se hölmö jäi katselemaan kun lähdin.

Pyytelin tuossa poikaystävääni huomenna tallille mukaan josko saataisi videomateriaalia päivästä tallilla, olisiko se hyvä idea? Rohkaiskaapas nyt tuota sohvaperunaa kommenteilla että lähtisi raitistumaan ja viettämään aikaa Santun kanssa! :D

Linkkaa blogisi! -Kiinni, älä enää linkkaa!-

Moi kaikki! Etsin hieman lisää lukemista itselleni joten olehyvä ja linkkaa minulle blogisi!
Kriteerejä löytyy muutama mutta eivät ne sinua estä linkkaamasta blogiasi, katson kaikki linkatut blogit sekä arvostelen 3-10 parasta/mieluisinta blogia! :)

Kriteerejä:
-Ei mielellään monia lyhyitä ja kuvattomia ''pikku postauksia'' viikossa
-Lifestyle/cosplay sekä hevosblogit tervetulleita!
-Kuvien ei tarvitse olla viimeisintä huutoa
-Ulkoasu hillitty ja mukava katsoa

Siinä oli muutama kriteerin poikanen, mutta niitä ei tarvitse noudattaa niinkuin jo sanoinkin. Lupauksena katson KAIKKI linkatut blogit sekä ilmoitan sinulle jos aloitin lukemaan ihanaa blogiasi! :)

Kiitos kaikille ja HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ! ♥