Vellipöksy

Hieman hiljaista on taas ollut ja jotain pitäisi taas kirjoitella, oivoi! Koirablogi on vienyt nyt kaiken huomioni kun on taas näyttelykierrettä kehissä. Superin kanssa ollaan kuitenkin treenattu ja taas hieman edistytty asiassa jos toisessakin.
Emme ole pitkään aikaan käyttäneet piuhoja/jousto chamboneja ratsastuksen yhteydessä vaan ne ovat olleet viimeksi käytössä juoksuttaessa kun muutimme tänne. Päätin sitten iskeä ne pojalle päälle kun vuokraaja oli taas käymässä ja minä ratsastin ensin enimmät höyryt pois jotta vuokraajan on parempi tehdä askellajeihin tuttavuutta kun siihen että hän saisi rauhoittaa hevosta. Superi vastusti piuhoja ensin hieman ja painoi niitä vastaan mutta rauhoittui ensimmäisen kentän ympäri kierroksen jälkeen ja alkoi myötämään piuhoille kuin ohjastuntumallekkin.
Tein paljon voltteja ja ympyröitä jotta Santtu vetristyisi ja tottuisi taas piuhoihin ennenkuin lähtisimme lisäämään tempoa. Pyörimme kentällä jonkun aikaa ja herra alkoi hieman jo asettua kulmissa ja vetristymään joten nostimme ravin ja niska notkahti ylös niinkuin yleisestikkin. Käynnin Superi osaa hienosti myödätä ja mennä rauhassa mutta ravia nostaessa nousee myös niskakin ylös. Hermolaukat jouduimme menemään myös heti alkuun kun herra olisi vain halunnut mennä hyper-raviansa eteenpäin keskittymättä jalkoihinsa. Laukattiin pääty-ympyrällä molemmat suunnat ja siirryimme sitten työstämään ravia. Välillä pää notkahti alas ja herra osasi jopa myödätä muutaman askeleen verran ja aina kun näin tapahtui annoin reilusti sille ohjaa. Menin vielä hetken ilman piuhoja kunnes vuokraaja nousi herran selkään ja hän meni myös ilman piuhoja jonkun aikaa.

Piuharatsastuksen jälkeinen päivä oli kevyt juoksutuspäivä ja sen jälkeen olikin loma josta herra otti kaiken irti ja veteli aidoita läpi keskellä yötä. Sain nimittäin terveisiä talli-isännältä että herra oli mennyt omine nokkinensa talliin kun olin jättänyt sen yöksi ulos.
Seuraavana päivänä olisi taas tulossa meidän ihana vuokraaja joten oli töiden aika karkulaiselle. Tälläkertaa vuokraaja ratsasti ensin jotta saisi enemmän luottamusta hevoseen ja hevonen häneen. Santtu oli laukkaisalla päällä ja halusi vain laukata ja kipsutella joten ravi jäi vähäiseksi ja minä sitten lopuksi vielä nousin selkään ja otimme herran kanssa ravia. Jouduin työstämään ravia jonkin aikaa että se rauhoittuisi eikä olisi kaahottavaa liitokavio ravia. Mutta en olisi kyllä ikinä uskonut että lopuksi pystyimme mennä vielä ravia pitkin ohjin pääty-ympyrää ja kenttää ympäri! Superi meni todella rennoksi ja vetreäksi loppua kohden ja päätin kokeilla josko voisin antaa sille ohjaa ja vauhti ei kiihtyisi. Siinä se on hurjimus kun meno vaan hidastui ja menimme todella hidasta ja letkeää ravia kaula pitkällä muutaman ympyrän. Ja voi että kun minä olin niin iloinen taas kerran tästä kaahottaja karkulaisesta.

Hienon ratsastuksen ja todella kuuman päivän päätteeksi päätimme lähteä kokeilemaan rannalle kahlaamista. Superi oli hikinen ja varmasti arvostaisi viilennystä järvessä. Nousin ratsailta ja kävelimme rantaan hevosta taluttaen. Vuokraaja otti kameran ja napsi rantaleikeistämme kuvia muistoksi. Onneksi otti, sillä kyseessä oli herran ensimmäinen järvessä käyminen ikinä!
Kahlaamassa olemme käyneet hiekkakuopilla mutta järvi on aina ollut kamalan pöri-pöri-hör-hör asia. Rannalle päästyämme Superi katseli järven kimmeltävää pintaa ja ensimmäinen sana oli suoraan, että EI. Mutta hetken suostuttelun jälkeen punaturkki asteli vian lähemmäs ja lähemmäs vedenreunaa kanssani kunnes pääsin itse veteen ja näytin, että kaikki on hyvin.

Sinne se sitten pulahti! Äiskän pöri-hör-hör vellipöksystä tuli huikee vesipeto joka kauhoi etusellansa vettä ja nautti viilennyksestä. Herra olisi lähtenyt jopa pidemmälle mutta minun piti kääntää se takaisin rantaan. Tästä alkoikin meidän uintikautemme ja seuraavallakerralla lähdemmekin ihan uimalla uimaan paremmasta kohdasta rantaa kun sain tiedon että on siellä parempikin kohta joka on laiturin vieressä josta hevosen on parempi astella suoraan ja kaltevaa rantaa pitkin kuin tuosta kynnykseltä hieman syvempään veteen. Ensikerralla sitten heppa veteen ja laiturilta selkään. Jospa vuokraajakin kävisi pulikoimassa kun minä kastuin aina lantioon asti kun tuo mokoma meinasi vetää minut mukaansa.

Tallin esittelypostaus kuvina tulee mahdollisimman pian, kunhan sen osaisin joskus tehdä loppuun ja napsia loput kuvat mitä siihen tarvitsen.

Ensimmäinen

Tämäpä onkin vuoden 2015 ensimmäinen postaus ja se ei jää viimeiseksi vaikka mietin kovasti blogin pistämistä sivummalle taikka yksityiseksi vielä viikko sitten. Onneksi olen vielä tässä, pakko sanoa itsekkin, sillä blogin pitäminen ja tänne kirjoittaminen on suuri osa minua nykypäivänä. En tiedä mitä tekisin ajalla, joka jäisi niinsanotusti ylimääräiseksi kun en pohtisi tätä blogia.

Tämä blogi alkoi kantaa hedelmäänsä vuoden 2012 loppupuolella jolloin Santtu muutti meidän omaan pihaamme kun saimme omakotitalon syrjemmältä missä oli melko hyvä paikka hevosen pitoon.
Nyt blogi on ollut kaikkien näkyvillä yli 2 vuotta ja välissä on ollut aktiivisia aikoja sekä epäaktiivisia, mutta maasta se sienikin ponnistaa, vai mitä?
Yksi aivan uskomattomista asioista on se, että blogilla on kasassa jo yli 110 lukijaa! Joidenkin mielestä voi kuitenkin olla, että 100 lukijaa on vähän, mutta minulle se on todella iso ja ihana juttu. Kun aloitin tämän blogin kirjoittamisen ajattelin, että lukijamäärät jäisivät vain hevos tuttaviini, mutta toisin kävi. Haluan kiittää myöskin teitä jotka olette kommentoineet niin risuja kuin ruusuja blogista ja antaneet myöskin hyviä vinkkejä. Toivoisin kuitenkin hieman aktiivisempaa kommentointia jos suinkin mahdollista, koska on mukava kuulla teidän lukijoidenkin mielipiteitä asioista olivatpa ne sitten hyviä taikka huonoja. Ja jokaisen kommentin myötä saamme tästä blogista remontoitua paremman.

Ensimmäinen postaus, joten ehkä annamme kunnian vielä kiertää ja avaamme blogin uuden 'sarjan' mitä pyrin julkaisemaan kerran kuussa, mutta älkää suuttuko jos jokunen kerta tämä sarja ei ilmestykkään täysin ajallaan. Tämä postaus sarja on sitten nimenomaan sellainen, että tarvitsen siinä paljon teidän apua ja ideoitanne jotta se toimisi sillä ei minunkaan pääni ole pohjaton kaivo.

Sarja alkoi nyt pidemmällä pätkällä, mutta suurimmaksi osaksi ne tulevat olemaan lyhyempiä ja paremmin toteutettuja. Hahmotkin saattavat välillä vaihdella, mutta Santtu on kuitenkin tämän sarjan seikkailija joka joutuu niin arkisiin kuin ihmeellisempiin kommeluksiin. Ideat ovat lähtöisin omista kokemuksista tai mielikuvituksesta. Jos joku teistä lukijoista keksii jonkun hassunhauskan idean ja haluatte nähdä sen sarjassa, laittakaa kommenttia tai sähköpostia(Kuurasusi@hotmail.fi) niin toteutetaan parhaat ideanne!


Oliko postaus mieleesi? Kannattaako sarjakuvaa jatkaa?
kommentoi niin autat minua parantamaan blogia