Emme ole pitkään aikaan käyttäneet piuhoja/jousto chamboneja ratsastuksen yhteydessä vaan ne ovat olleet viimeksi käytössä juoksuttaessa kun muutimme tänne. Päätin sitten iskeä ne pojalle päälle kun vuokraaja oli taas käymässä ja minä ratsastin ensin enimmät höyryt pois jotta vuokraajan on parempi tehdä askellajeihin tuttavuutta kun siihen että hän saisi rauhoittaa hevosta. Superi vastusti piuhoja ensin hieman ja painoi niitä vastaan mutta rauhoittui ensimmäisen kentän ympäri kierroksen jälkeen ja alkoi myötämään piuhoille kuin ohjastuntumallekkin.
Tein paljon voltteja ja ympyröitä jotta Santtu vetristyisi ja tottuisi taas piuhoihin ennenkuin lähtisimme lisäämään tempoa. Pyörimme kentällä jonkun aikaa ja herra alkoi hieman jo asettua kulmissa ja vetristymään joten nostimme ravin ja niska notkahti ylös niinkuin yleisestikkin. Käynnin Superi osaa hienosti myödätä ja mennä rauhassa mutta ravia nostaessa nousee myös niskakin ylös. Hermolaukat jouduimme menemään myös heti alkuun kun herra olisi vain halunnut mennä hyper-raviansa eteenpäin keskittymättä jalkoihinsa. Laukattiin pääty-ympyrällä molemmat suunnat ja siirryimme sitten työstämään ravia. Välillä pää notkahti alas ja herra osasi jopa myödätä muutaman askeleen verran ja aina kun näin tapahtui annoin reilusti sille ohjaa. Menin vielä hetken ilman piuhoja kunnes vuokraaja nousi herran selkään ja hän meni myös ilman piuhoja jonkun aikaa.
Piuharatsastuksen jälkeinen päivä oli kevyt juoksutuspäivä ja sen jälkeen olikin loma josta herra otti kaiken irti ja veteli aidoita läpi keskellä yötä. Sain nimittäin terveisiä talli-isännältä että herra oli mennyt omine nokkinensa talliin kun olin jättänyt sen yöksi ulos.
Seuraavana päivänä olisi taas tulossa meidän ihana vuokraaja joten oli töiden aika karkulaiselle. Tälläkertaa vuokraaja ratsasti ensin jotta saisi enemmän luottamusta hevoseen ja hevonen häneen. Santtu oli laukkaisalla päällä ja halusi vain laukata ja kipsutella joten ravi jäi vähäiseksi ja minä sitten lopuksi vielä nousin selkään ja otimme herran kanssa ravia. Jouduin työstämään ravia jonkin aikaa että se rauhoittuisi eikä olisi kaahottavaa liitokavio ravia. Mutta en olisi kyllä ikinä uskonut että lopuksi pystyimme mennä vielä ravia pitkin ohjin pääty-ympyrää ja kenttää ympäri! Superi meni todella rennoksi ja vetreäksi loppua kohden ja päätin kokeilla josko voisin antaa sille ohjaa ja vauhti ei kiihtyisi. Siinä se on hurjimus kun meno vaan hidastui ja menimme todella hidasta ja letkeää ravia kaula pitkällä muutaman ympyrän. Ja voi että kun minä olin niin iloinen taas kerran tästä kaahottaja karkulaisesta.
Hienon ratsastuksen ja todella kuuman päivän päätteeksi päätimme lähteä kokeilemaan rannalle kahlaamista. Superi oli hikinen ja varmasti arvostaisi viilennystä järvessä. Nousin ratsailta ja kävelimme rantaan hevosta taluttaen. Vuokraaja otti kameran ja napsi rantaleikeistämme kuvia muistoksi. Onneksi otti, sillä kyseessä oli herran ensimmäinen järvessä käyminen ikinä!
Kahlaamassa olemme käyneet hiekkakuopilla mutta järvi on aina ollut kamalan pöri-pöri-hör-hör asia. Rannalle päästyämme Superi katseli järven kimmeltävää pintaa ja ensimmäinen sana oli suoraan, että EI. Mutta hetken suostuttelun jälkeen punaturkki asteli vian lähemmäs ja lähemmäs vedenreunaa kanssani kunnes pääsin itse veteen ja näytin, että kaikki on hyvin.
Tallin esittelypostaus kuvina tulee mahdollisimman pian, kunhan sen osaisin joskus tehdä loppuun ja napsia loput kuvat mitä siihen tarvitsen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti