Moi kaikki! En ole nyt taas kohta viikkoon saanut postausta teille rustailtua sillä on ollut hieman näitä ''rytmihäiriöitä'' nukkumisen suhteen eli lomaviikolla meillä meni Rauskun kanssa unirytmit sekaisin. Alamme nukkumaan n. 3-7aikaan aamusta ja heräämme 20-22välissä illalla ja valvomme yön. Olemme yrittäneet saada näitä rytmejä kohdilleen onnistumatta.
Nyt taitaa kuitenkin pikkuhiljaa alkaa onnistua, tänään lähtee Rausku kouluun ja minulla jatkuu työni normaalisti. :) Mutta siis, kävin sunnuntaina(5.1) juoksuttamassa Santtua kun kenttä oli sulanut ja sitä oltiin käytetty kunnes se oli taas jäätynyt eli se oli sopivan epätasainen meille. Herrallahan ei ole vieläkään kenkiä jalassaan jonka takia olen odotellut kenttää tuohon epätasaiseen kuntoon. Joistain kohti se oli tasainen ja hieman livakka mutta päästiin juoksemaan hieman ja varovasti.
Kuvia- taikka videomateriaalia ei löydy vaikka äitini olikin mukana kyydittämässä ja hieman harjailemassa Santtua. Olisin kysynyt häntä kameran varteen ellei olisi valittanut kylmyyttä! :D Mokomakin mamma kun ei osaa pukeutua kunnolla tallille ja aina huolehtii että minä olen kunnolla varustautunut!! Hassu. :)
Mutta niin, äiti tuli Puffen kanssa hakemaan minua yhdeltätoista kotoa ja emme tajunneet kellon aikaa/päivääkään kun kurvautimme valintatalon pihaan että olisin uudet pintelimme hakeneet postista, mutta kun saavuimem pihaan ihmettelimme että miksei mitkään kaupat olleet auki! Menimme sitten ABClle mikä on Outokummun keskustassa hakemaan äidille tupakkia ja minä jäin Puffen kanssa autoon. Äiti tuli takaisin autoon nauraen ja selitti minulle että oli kysynyt kassalta että miksei kaupat olleet auki kun vasta huomenna on loppiainen. Kassalta oli täti naurahtaen sanonut että ''Niin eihän ne kun vasta 12 aukea sunnuntaisin'' ! :D
Nauroimme äidin kanssa siinä hetken että MITEN TYHMIÄ aina olemmekaan! Siitä seuraavaksi kurvautimme tallin pihaan ja päästimme Puffen pienen tarkistuksen jälkeen irti ettei muita koiria ollut tallilla. Herra pinkaisi sitten heti teille tietämättömille ja äiti jäi tallin nurkalle sauhuttelemaan kun menin siivoomaan karsinaa. Ennen talliin menoa tervehdin Santtu poikaa joka oli ravannut heti äänemme kuultuaan portille hörähdellen tervehtimään :)
Siivoilin karsinan kaikessa rauhassa ja vein kottikärryllisen sitten lantalaan jonka jälkeen otin pari porkkanaa taskuuni, pesin vesiastiamme ja täytin sen. Laitoin heiniä hieman karsinaan ja lähdin hakemaan poikaa tarhasta. :)
Herra odottelikin jo höristen portilla kuin tietäen pääsevänsä hoidettavaksi. Kävin aidan toisesta päästä laittamassa sähkön pois ja Santtu seurasi minua kuin koiranpentu koko matkan aina takaisin portille välillä hörähtäen. Nappasin herran päitset käsiini, menin portin alitse ja annoin ensimmäisen porkkanan Santulle kun laitoin päitset sille päähän. Aukaisin portin peruuttaen Santtua pois tieltä ja lähdimme siitä karsinaan pienen maltti seisotus harjoituksen jälkeen mikä sujui hienosti. Talli matkalla herra päätti hamuilla kättäni pyytäen lisää porkkanaa mutta pienen käskyn kautta se lopetti. :)
Talliin pästyämme otin herralta päitset pois sillä ajattelin vaihtaa ne hieman parempiin, sillä nuo meidän siniset päitset olivat likaiset ja märät joita käytetään enemmän. Kävin nappaamassa vihreät päitset varustepinostamme ja menin laittamaan ne herralle päähän, mutta tämäpä päätti alkaa leikki hippasta TAAS karsinassa, eli herra lähti karkuun ja minä juoksin perässä pyörien yhden ympyrän ympäri kunnes sain napattua riimunnarun herran kaulan ympäri jolloin se lopetti väistämästä minua. Toruin sitä hetken ja laitoin kiinni karsinan seinään. Kävin harjapakin oven eteen ja otin suojat harjojen päältä pois kysyen äidiltäni että haluaako hän harjata. Otin muutaman harjan karsinan puolelle sekä harjan selvitys aineen. Harjasin Santtua hetken kunnes tyrkkäsin harjan äitini käteen ja käskin tämän harjata. :D
Kun olimme saaneet herran ''kiiltämään'' laitoin sille suojat töppösiin ja harmittelimme äidin kanssa sen pitkiä kavioita. Itse en osaa trimmata kavioita vielä kuin ehkä hieman vain vuolla niin kaviot ovat kasvaneet ylipitkiksi. Onneksi kengittäjä tulee 16päivä! Menin sitten ja nappasin vihreän huovan sekä ratsastusvyön varusteistamme.
Satula sai jäädä sikseen sillä se on ilmennyt meille liian leveäksi ja painaa herran säkää ikävästi. Satulamme on nyt myynnissä sillä päätin että pärjäämme ratsastusvyöllä aina siihen asti kunnes löydämme sopivan satulan. Uuden satulan hankkiminen on hieman huonompi juttu sillä minulta ei löydy muutamaa sataa ylimääräistä sinäänsä milloinkaan. Silloin tällöin pystyn tehdä 50€ uusi hankkeita.
Mutta niin, laitoin huovan herrasen selkään ja sen jälkeen asetin ratsastusvyön. Hain paalinaru lenkin vyöhön kiinni että saamme joustochambonin paikalleen, pujotin lenkin vyön läpi ja kiristin vyön hitaasti aina katsoen ettei se lipsu liian eteen eikä taakse selkää. Santtu oli erimieltä vyön kiristämisestä hieman näykkien ilmaa ja luimien minulle. Kun vyö oli asetettu sopivasti nappasin suitset karsinan ulkopuolelta ja katsoin herramme ulkomuotoa. Katsoin äitiäni ja totesin ''On se kyllä läskipulla..'' ja äiti sanoi samaa. :D Sitten naureskelimme että mitäköhän kasvattaja sanoisi jos näkisi pojan nyt! Ravuriksi tätä pullaa ei voisi kyllä enää sanoa!
Suitset ja piuhat kun olivat laitettu kiinni hain vielä pitkän raipan ja menimme kentälle juoksutusliinan kanssa. Kävelimme ensin muutaman kierroksen tutkien ja etsien hyvää paikkaa ympyrälle ettei olisi liian liukkaita kohtia juosta. Yritin sitten nostaa Santun raville mutta herra oli matomaisella tuulella taas. Enkä minäkään jaksanut hirveästi painostaa sitä, mutta sain sen raville kyllä hyvin muutaman kevyen raipan haileutuksen avulla. Herra osaa nyt jo niin hiemosti antaa periksi joustochambonille ja kulee rennosti kaula pitkällä ja välillä hienosti kaarella. Lihastahan sillä ei vielä ole pitää yllä muotoa, mutta hienosti yrittää.
Hieman siinä juostiin vierekkäinkin kentän pitkiä sivuja pitkin ja silloin sain Santtuun enemmän vauhtia ja ryhtiä esille. Vaihdoimme suuntaakin muutaman kerran kunnes päätimme samaan aikaan että nyt loppuu. Molemmat seisahduimme, minä hieman aikaisemmin ja kysyin herralta ''Joko riittää?''.
Santtu hiljensi käynnin laahustamiseen ja kääntyi minuun päin kun vetäisin kevyesti liinasta ja kutsuin sen luokseni. Santtu löntysti eteeni ja maiskutti suullaan tyytyväisen oloisena. Annoin sille rapsutuksia, taputuksia ja kehuja hyvästä työstä kunnes keräsin liinan ylimääräiset lenksut ja otin liinan irti herralta. Sanoin sille ''Nyt talliin'' ja lähdin kävelemään tallin ovea kohti, herra löntysti perässäni hienosti ja pysähtyi selkäni taakse kun avasin oven. Otin herran postihihnasta kiinni ja vein sen karsinaan jossa purin varusteet, annoin herkkuja ja juotin ennenkuin vein takaisin laitumelle vielä muutamaksi tunniksi ennen sisälle ottoa.
Pakko kyllä sanoa että minun täytyy itsekkin alkaa treenaamaan lihasta jollakin tapaa etten ole näin laiska. Olen kyllä tyytyväinen tuohon juoksutuskeikkaan, mutta oli se silti aika laiskaa menoa molemmilta, niin minulta että hevoselta. Itse voisin käydä lenkillä muttei siitä tulisi mitään, en osaa ottaa aloitetta että, NYT LENKILLE ja toiseksi lääkärin mukaan en saa rasittaa itseäni liikaa lonkkieni takia. Jsoj oku ei vielä tiennyt, minulla on synnynnäinen lonkkavika jonka takia en voi juosta enkä edes kävellä pitkiä matkoja ilman että lonkiini alkaa vihloa tai ne jumittuvat puoleksitunniksi samaan asentoon ja mitenkä siitä päästään sitten kotiin? :D Ratsastus auttaa ja vahvistaa lonkkiani ja sen takia lääkärini suosittelevat että ratsastaisin mahdollisimman paljon. Maailman paras lääke vai mitä!? :)
Tämä postaus olikin sitten tässä, tylsä ja pitkä tekstipostausta mutta tähän joudutte nyt tyytymään. Jospa saisin Rauskun kuvaamaan päivääni Santun kanssa tässä joku viikonloppu niin olisi aika muikeeta! :) Itse yritän ottaa myös kuvia päivästämme mahdollisimman plajon kun nyt päästään liikkumaan näiden lauhkeiden ilmojen seurauksena.
Hyvää päivänjatkoa teille ja seuraavassa postauksessa tavataan! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti