Postaustahti on hiipunut ja mistään ei kuulu mitään?
Taitaa siis olla aika tsekkailla teidät ajantasalle, mitä meille kuuluu ja mitä on tapahtunut.
Parisen viikkoa sitten herra Tee pääsi leikkimään talutusratsua ja kantamaan pikkutyttöjä selässään. Kyseessä oli ihanat serkkutyttöset jotka tulivat hevostelemaan kun olimme heidän kanssaan puhuneet hevosleiristä tälle kesälle mikä ei kuitenkaan onnistunut hyvän talutusponin puuttuessa. Alkujaanhan minä etsin nimenomaan pienempää ponia millä itse pystyisin kärrittelemään ja ehkä jopa ratsastamaan ja joka olisi hyvä talutusratsu sukulaisten lapsille, mutta sellaista ei ikinä löytynyt vaikka olin etsinyt jo pitkään. Onneksi löysin Turon joka pääsi toimimaan Minjan ja Taikan harjoitusratsuna.
Harjoittelimme tyttöjen kanssa satulassa istumista, ohjien oikein pitämistä sekä hevosen ohjausta. Seuraavana päivänä tytöt saivat ottaa myös muutaman raviaskeleen halutessaan.
Minun tätinikin kävi suomiputen selässä ja otti jopa raviakin monen vuoden ratsastustauon jälkeen ja taisi rakastua Turjakkeeseen täysin. Pakko myöntää, että se on erittäin valloittava persoona!
Santtu on vietellyt leppoisampia päiviä jalkavaivojensa kanssa. Meillä on nyt nimittäin ne samat vanhat jalka sekä selkävaivat palanneet vaikka olen tehnyt kaikkeni jotta säästyisimme niiltä. Selän tilanne on kuitenkin parempi kuin ennen vaikka se onkin jumissa ollut. Olen hieronut hevosen melkein jokapäivä kun se on ollut vapaalla. Kun herran vuokraaja on käynyt ratsastamassa olen keskittynyt vain katsomaan hevosen liikettä sekä opettamaan ratsastajaa toimimaan punaturkin kanssa oikein.
Vuokraajalla on mennyt todella hyvin Santun kanssa
ja luottamus kasvaa. Nyt on kuitenkin maastakäsittelyn aika vasemman
takajalan puolesta joka jotenkin otti osumaa maastolenkillämme. Maastossa kävelimme rennosti ja otimme muutamat pätkät ravissa. Minä siis itse ratsastin hevosellani ja Santun vuokraaja meni suomiputella edessämme. Tallille tultaessa vuokraajan oli tarkoitus ratsastaa kentällä mutta hevonen ontui ja leikki loppui siihen.Jalka tuntui samanlaiselle kuin viime talvena jolloin herra oli hetken levossa. Jännetuppi pullotti nestettä ja jalka oli takasyrjältä kinnerpattiin asti turvoksissa muttei pahasti. Kylmäsimme jalat ja laitoimme vielä linimenttiä varmuudenvuoksi päälle. Hieroin hevosen ristiselän ja takajalat linimenttien sun' muiden mömmöjen kera ja hevoset jäivät yöksi talliin.
Santtu on toipunut jalkansa kanssa hienosti ja hyvinkin nopeasti. Vielä liike ei ole puhdas ja maastakäsittely jatkuu viikon verran. Eli rutiini on liikuttaa kevyesti ja kylmätä jalkoja paljon letkuttaen.
Tallista saattoi kuulua ''HALLELUJA'' kun astuin sisään ja tajusin ihanat kaksiosaiset karsinanovet paikoillaan. Hevoset olivat olleet edellisen yön ulkona ja tulin tallille vasta päivemmällä joten työmiehillä on ollut aikaa tehdä ovet valmiiksi aamulla.
Kolmas karsinakin on valmistunut jonne siirsin Turon jotta hänelläkin olisi ikkuna ja myöskin hieman isompi karsina. Herra Tee kun on aika isoa tekoa, ainakin Santtuun verrattuna. Superi sai pitää oman koppinsa jossa se viihtyy hyvin vaika kaveri vaihtoikin puolta.
Karsinan vaihdossa oli selvästi jotakin hyvää, sillä aamulla Turon karsinasta löytyy ympyrä-ura mikä tarkoittaa että se on levoton karsinassa ja kiertää ympyrää moneen otteeseen. Nyt ympyrä-urat ovat kadonneet melkein kokonaan. Pojat ovat ulkona suurimman osan öistä jos sää niin sallii, mutta kun ne ovat olleet sisällä ei Turo ole ilmeisemmin stressannut niin paljoa kun on ollut ikkuna mistä tiirailla ulos.
