27. joulukuuta 2018

Ystäväni karvakorva


Noh, mitäs tampereelta sitten tuli jälkijunassa mukana? No Hooli! Tämä ihana pikku ruuna muutti ylläpitoon minulle ikäänkuin treeniin, tavoitteena harrastaa hänen kanssa niin paljon kun jaksetaan ja kehittää itseäni, sekä hevosta siinä samalla sen arvioidulle tasolleen, kuntoa kohottaen. H on n. HeB ja hyppää about 60cm ratana, mutta tämä on jonkun matkan päässä sillä ruuna kaipaa rutiinia, työtä, työtä ja työtä.
Tässä muutaman kuukauden myötä hevosen muutos on jo hurja. Se on rentoutunut sekä saanut hieman voimaa taakse ja jaksaa kantaa itseään hetkittäin hienosti. Paljon on vielä tehtävää, mutta sitä jarruttaa tällähetkellä oma terveydellinen tilanne. Onneksi ympärilläni on paljon ihania ihmisiä jotka auttavat meitä.


Nina Könönen on käynyt luonamme kahdesti, ensimmäisellä kerralla hän piti meille tunnin ja etsimme Hoolista oikein liikkumiseen nappuloita ja saimme sen jopa oikeasti kävelemään. Hyviä vinkkejä saaneena ja ehkä vähän fiksumpana seuraava kuukausi meni ohjeita noudattaen ja hevonen ravasi jopa puoli pääty-ympyrää oikein, leukakulma auki ja selkä messissä. Toisella kertaa Nina kävi itse Hn selässä ja totesi sen kivaksi, potentiaaliseksi hyvänmielen poniksi.

Sain tiimiin ihanan ihmisen juuri ennen polvi tapaturmaani, joka ratsastaa ruunaa kun ennättää, olen heille pitänyt pari tutustumis 'tuntia' tai pikemminkin ollut läsnä ja auttamassa, koska tämä ei ole mikään helppo hevonen.
Hyvä ystäväni, sekä myös ihminen kelle maksan tallivuokraa Hoolin hyvästä hoidosta, on ratsastanut ruunaa ja he tykittivät eräs kirkas päivä tallin pihalenkkiä ympäri ja ottivat laukat kentällä. Oli sika hienoa katsoa kun hevonen veti korvat tötteröllä, intoa täynnä.


Ensimmäinen investointi tähän ruunaan oli satula, sillä aiver luxe jäi omistajan hoiviin Maken & Rassen luokse. Hiemanhan siinä ketutti kun tajusi, ettei ole penkkiä, mutta onneksi sellainen löytyi melko nopeasti ja vanhaa penkkiä ei tarvinnut kuin ehkä kaksi kertaa käyttää täällä ollessa.
Edellinen penkki oli täysin sopimaton Hn selkään, sopivan lyhyt, mutta liian kapea, kova, suora ja painoi säkää. Itketti laittaa sitä paksujen huopien kanssa selkään, mutta onneksi sain lainata kaverin penkkiä mikä oli Hoolille liian pitkä, mutta muuten hyvä väliaikais käyttöön. Paljon menin myös ilman satulaa ja teimme maastakäsittelyä.
Meille rantautui mustang allpurpose 16'' penkki mitä olemme urheasti tässä käyttäneetkin, mutta päätin ettei siinä ole itse hyvä istua ja uusi penkki on etsinnässä hissukseen. Nyt testissä yksi koulu penkki mikä selkään mallailun jälkeen tuntuu ihan koe ratsastuksen arvoiselta. Rahaahan tähän taas tarvitsisi, mutta mistäpäs sitä löytyisi?
Ehkä hieman vahingon iloisena hihittelen täällä, että itsehän en ratsasta nyt hetkeen, ainakaan kunnolla niin muut selästä liikuttajat joutuvat kestämään tätä ''kamalaa'' penkkiä.

Tässä voisi yrittää napata ruunasta kuvia kunhan ennättää ja pian pian koota jonkinlaisen kehitys postauksen vaikka sinäänsä ei ole paljon parissa kuukaudessa muuttunut vaikka hevonen on muuttunut melkoisesti. Ensimmäiset pari viikkoa kuopiossa H oli säpsy ja laiska, nyt se on pirteä, touhukas sekä erittäin, sanoisinko, lennokas?
Palaamme pian astialle.

2 kommenttia: