17. tammikuuta 2017

Motivaatio kirjoittamiseen

Se on vaan kadoksissa. Materiaalia löytyy, mutta teksti tuppaa olemaan samanlaista aina joka kerralla. Kävin tallilla, tehtiin sitä ja tätä, tässä kuvat.
Olen pohtinut miten saisin kirjoitettua erilaista tekstiä, haluaisin tehdä aihe postauksia mutta asiatekstin kirjoittaminen on ollut minulle aina hankalaa ja jos yritän, tulee siitä kamalaa sotkua tai kirjoitan saman asian kolme kertaa putkeen. Olisi mukava saada blogiin uutta ilmettä tekstin puoleen.
Onko muilla tätä ongelmaa?

IMG_6555


Vuoden ensimmäinen ratsastus tapahtui 11. päivä keskiviikkona ja siksi niinkin myöhään, kun herra C oli satuttanut jalkansa ja kylvi pahaenteisesti impparia joka hoidettiin kuntoon. Tuolloinkin ruuna ontui etustaan joten otettiin iisimmin ja lyhyempi ratsastus kuin normaaliin tapaamme.

Credit oli hyvin reaktiivinen heti kättelyssä ja teimme voltteja, pysähdyksiä ja tempo lisäyksiä käynnissä, jotta saisin hevosen kulkemaan eteen. Hankalaa hommaa kun C veti itsensä kokoajan kuolaimen taakse tai repi ohjista, lienee syynä kuolain mitä käytimme joka on omistajankin mielestä ollut hieman omituinen ja tahmea. Sain kuitenkin sen kulkemaan melko hyvin ja suurimman osan ajasta hyvällä tuntumalla, niin että moottorikin hyrräsi.
Siirryimme raviin jossa taas työskenneltiin volttien ja kaarevien urien voimin hakien lähinnä hyvää tuntumaa ja hevoseen vetreyttä. Kulmissa huomasin ravin pätkivän ja takajalkojen siirtyvän laukkaan, hevonen heilautti päätänsä. Oikeaan kierrokseen herra ontui todella kevyesti etustaan ja tarjosi kokoajan laukkaa.
Päätin sitten antaa hosuvan ja jaloistaan sekoavan hevosen laukata, joten pyysin kevyesti pohkeella eteen ja annoin sille tilaa. Perä lentäen lähdettiin laukkaamaan ympyrällä josta jouduin Ceetä hieman komentamaankin, mutta hevonen laukkasi kuitenkin hyvin maltillisin mielin ja siirtyi raviin heti kun pyysin. Jalan takia en montaa kierrosta lähtenyt rallittelemaan vaikka hevonen olisi enemmän halunnut laukata kuin ravata.




Sain Creditin kulkemaan molmepiin suuntiin melko hyvin eteen-alas käynnissä mistä olen tyytyväinen. Enemmän teimme käynti työskentelyä tälläkertaa jalkaa säästäen. Laukkaaminen oli enemmänkin tuuletusta hevoselle, sillä en pyytänyt mitään muuta kuin maltillista vauhtia. Ravissa päästiin melko rentoon tunnelmaan molempiin suuntiin. 30 minuutin ratsastus oli enemmänkin humputtelua ja jalan testausta, jotta kestääkö enemmän töitä.

Loppuviikosta mennään maneesiin kuvaamaan muutama haastevideo, vihdoin!

7 kommenttia:

  1. Toinen motivaatio-ongelmallinen ilmoittautuu! (tai no miten sen nyt määrittelee..) Mulla ei sinäänsä ole ongelmia kirjottamisen kanssa, tekstiä tulee kyllä suht helposti, aikaa en vaan enää jaksa ruveta järkkäilemaan esim. erikoispostausten tekoon, vaikka siihenkin innostusta olisi. Mun motivaatiosta on vaan jotenkin nyt ruvennut ottamaan osaa se, että vaikka miten paljon olisin postaukseen panostanut, ei silti kommentteja juurikaan tule (viime postausten näyttökerratkin vaan pudonneet), mistä sit varmaan tuleekin se, et "miks mä nyt jonkun erikoispostauksen tekoon järkkäisin aikaa, kun siihenkään tuskin tulee yhtään enempää näyttökertoja tai kommentteja kuin mihinkään muuhunkaan", ja tota varmaan lisää se, että tosi useesti ne erikoispostaukset ovatkin niitä, mille vähiten mun blogissa niitä näyttökertoja tulee. Oli muuten aika sekava lause, et toivottavasti tosta saa edes jotain selvää..:D Jos mun pitäisi lähteä niihin perus ratsastuspostauksiin hakemaan jotain erilaista tyyliä, olisin varmaan aika pahoissa ongelmissa, kun oon tähän nykyiseen tyyliin niin rajusti tottunut ja kuitenkin kun tallipäiväkirjana blogia kirjoittelen, en sitä vanhaa tavallaan lähtisi muuttamaankaan. On tää bloggaaminen vaikeeta..:D

    Tosi kivoja kuvia nää mitä tässä postauksessa oli, näitä ois ollut kiva nähdä lisääkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekkin myönnän että ehkä yksi syy motivaatioon löytyy näyttökerroista ja kommenteista. Niitä kun ei vaan tule toivottua määrä, taikka ollenkaan. Mutta kun niitä kommentteja olisi kiva saada ja keskustella ihmisten kanssa tietyistä asioista mitkä pomppaavat postauksissa esiin tai eivät. :D
      Itse kuulin jostain että kommentteja satelee omaan blogiin kun kommentoi toisten postauksia mutta eipä ole tullut vielä muutosta.. Olen ottanut itseäni niskasta kiinni ja yrittänyt kommentoida postauksiin vaikka asiaakaan ei pahemmin olsii. :D Pitääkö tässä myydä sielunsa paholaiselle, jotta niitä kommentteja alkaisi tulemaan?

      Poista
    2. Mä oon myös tota kommentointitakniikkaa testannut linkaten oman blogini kommentin loppuun, kyllä sieltä joitain satunnaisia kommentteja aina sillon tällöin tipahteli. Tääkin tosin loppui omien hermojen menemiseen, kun yritin aina joihinkin kommentteihin panostaa ehkä vähän vinkkinä, että omaan blogiin olisi kiva kuulla jotain samanlaista, ja ehkä osittain siihen, että samoihin aikoihin kommenteista tuli jonkun verran sitä paskaa niskaan. Liekö noilla sitten joku yhteys vai ei, siinä vaiheessa se muihin blogeihin aktiivinen kommentointi sitten jäi.:D Ja mä kuitenkin tiedän, että munkin blogissa jokunen aktiivinen lukija on ketkä eivät mun kavereita ole, kun muuten iso osa palautteesta kavereilta tulee (ja sehän sit onkin sitä, et läpällä joko ylistetään jonnekin taivaan tuuliin tai kaadetaan ämpärillinen paskaa niskaan), olis kiva kuulla palautetta joiltain muiltakin. Ennen mua ei edes koko kommenttiasia häirinnyt, kun niitä ei muutenkaan tullut, mut nyt kun blogi jossain nousussa oli, näyttökertoja tuli ja kommentteja myös, on tuo nyt alkanut häiritsemään. Mut hei, yks plussa tässä on se, että ton mun kommentin kautta saatiin ainakin pieni keskustelu jostain aikaan!:DD Ehkä tässä täytyy sit ruveta harkitsemaan jotain sielun myymistä, jos ei mikään muu auta.:D

      Poista
    3. Jep jep, spiritismi lautaa vaan ostamaan! :D

      Poista
  2. Olipas kivoja kuvia! :-)
    Mulla myös ollut varmaan viimeset 6kk motivaatiopulaa blogin kirjottamisen kanssa, tosin sen vuoksi ettei kuvamateriaalia saa sitten millään. Osittain motivaation hiipumiseen on tainnut myös valitettavasti vaikuttaa se, miten postauksen lukijamäärät ja kommentit menevät koko ajan vain enemmän ja enemmän laskuun aikaisempaan verrattuna - saisiko näin sitten edes ajatella :-D No, pitäneet kai yrittää toivoa motivaation heräämistä uudelleen ja tsemppiä sulle myös siihen!!

    VastaaPoista
  3. Moi! Etsiskelin blogia, josta löytyisi jotain tietoa Hingunniemestä, ja tämä vaikutti olevan vielä elossa :D Olisin siis mahdollisesti lähdössä tuonne opiskelemaan. Kun pääsykokeita ei ollutkaan, olen kahden vaiheilla pitäisikö käydä paikan päällä ennen yhteishakua vai tullakin ensi kertaa sinne vasta kun opiskelut alkaisivat. Luuletko, että pärjään vaikken olisi käynyt tuolla aiemmin? Miten opiskelut alkaa, ilmestyykö kaikki ensin asunnolle kamoineen vai miten se aloitus tapahtuu? Kiitos jos vastaat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse jos en olisi pääsykokeiden kautta mennyt opiskelemaan Hinkulaan en varmaan olisi käynyt siellä ennen opiskelun alkua. Kamat vietiin suoraan asuntolalle, tutustuttiin kämppiksiin ja seuraavana aamuna kouluun tutustumaan. Ensimmäinen viikko oli melko turha kun vaan kierreltiin ja ei päästy tekemään mitään sen kummoisempaa. Veikkaan että pärjäät siellä kyllä vaikket ennen opiskeluita siellä kävisikään. :)
      Onnea opiskeluihin!

      Poista