Back on business

Nyt on taas hieman asiaa pölistävänä!
Tarvitsen jo kaksi kättä laskeakseni ratsastus kerrat polvi onnettomuuden jälkeen. Kaikkeen en pysty ortoosin takia ja nyt kun ortoosi on jätettävä pois, olen ratsastanut yhden kerran käyntiä ja muutaman kierroksen ravia ilman sitä ja voin sanoa, että tuntui vapauttavalta kun sain jalkani hevosen ympäri tasaisesti! Kipeää se teki, mutta tästä alkaa jalan kuntoutus.
Kontrolli käynnillä ortopedi oli sitä mieltä, että lähdemme suoraan leikkaukseen, koska polvi on jäänyt löysäksi ja huomasin eron itsekkin kun ortopedi näperöi polviani ja katsoi liikeratoja. Tietysti leikkaus auttaisi, mutta pitkä paranemis aika pelotaa ja itse leikkaus hirvittää niin paljon, että pyysin vielä lisä aikaa. Saan kuntouttaa jalkaa vielä kaksi kuukautta, ilman ortoosia joka on syönyt jalkalihaksiani huomattavasti. Olen kiristänyt ortoosin ylintä remmiä noin kymmenellä senttimetrillä tämän 6viikon aikana mikä on todella paljon. Reiteni ovat kutistuneet ja sääriluuni päällä möllöttää kraaterit ortoosin remmien kohdilla. Ehkä ihan hyvä jättää ortoosi nyt pois ja keskittyä kävelemään oikein.
Sain myös kuulla, että reisi- ja sääriluuni ovat kieroon kasvaneet. Tätä olen arvuutellut pitkään mutta nyt siihen tuli selko. Minulla on siis vasemmassa jalassani sisään astunta ollut pienestä pitäen. Oikea jalka kuntoutui nuorempana, mutta vasen kasvoi kieroon. Prosentuaalisesti luiden kierto ei ole iso, mutta huomattava. Tämä tietysti estää minua ratsastamasta täydellisesti ellen löydä kultaista keskitietä.

Hooli on ymmärtänyt mielestäni super hyvin, että minulla ei ole kaikki ok. Hän on ollut rauhallinen ja jopa seisonut paikallaan kun könyän selkään jakkaran päältä. Ruunalle on välillä hankalaa seisoa selkään noustessa, mutta sekin tilanne on rauhoittunut huimasti mitä se aluksi oli.
Ruuna on päässyt liikkumaan, se ei ole vain seissyt ja sitä on työstetty muutaman apukäden kautta. Tallinpitäjä Satu on ratsuttanut Hoolia ja liikuttaja Jenna on myös humputellut menemään. Itse olen keskittynyt maastakäsittelyyn enemmän tai ratsastanut Jennan jälkeen hetken.

Tmi Satu Kaunisto

Olemme harrastaneet melko monipuolisesti maastakäsin ja kentällä. Kävimme myös pellolla hangessa tekemässä hikitreeniä mikä oli huisin kivaa, kaikkien mielestä.
Viimeiset kaksi viikkoa Hooli on kuitenkin ollut levossa ja maastakäsittelykin on ollut rauhallista. Liike on ollut ravissa epäpuhdas ja syytä pohdittiin jonkun aikaa.
Kengittäjän käynnin kautta löytyi syy, luultavimmin koko epäpuhtauteen vaikka tilanne ei ole vielä täysin ohitse.
Hoolille oli edellinen kengittäjä laittanut kolmen nollan kengät eli todella, todella pienet. Ihmettelin tuolloinkin että miten kavio näyttää niin suppealle. Nyt kengitysvälin aikana H oli kasvattanut kavionsa hieman kieroon pienten kenkien takia ja vuollessa etukaviot verestivät.
Kengät vaihdettiin yhden nollan popoihin ja kaikki näyttikin paljon järkevämmälle. Naulaus vaihtui takajalkoihin hieman erilaiseksi koska seinämä oli niin ohut. Onneksi hevonen on ollut normaali eikä kuumeillut ja etukengät ovat pysyneet jalassa vaikka isommat kengät paistavat kavion takaa.

Hoolin liike on parantunut puolessa viikossa täysin, juoksuttaessa huomaa todella, todella pienen epäpuhtauden aika-ajoin, mutta parempaan päin mennään kokoajan.
Olemme siirtyneet nyt selästä käsin työskentlyyn käynnissä ja ravia seurailemme vielä maasta kunnes se on puhdas.
Ruunan oikea kylki on herkkä, pohjetta ei voi antaa ilman takajalan nostoja tai hännän huisketta. Tätä tutkimme vielä, ennen se teki tätä kun työsti todella hevosta läpi, nyt se huiskii pienestä hipaisusta. Ryntäät sekä satulavyön alue on herkkä ja sieltä nykiminen aiheuttaa pään heiluttamista ja hampaan vilauttelua. Luulen, että tämä johtuu taas kavioista jotka ovat olleet kipeät varmasti pidempään ja kipu siirtynyt jaloissa ylös. Hooli on myös lihasköyhempi oikealta puoleltaan mikä täytyy ottaa työstäessä huomioon.

Ystäväni karvakorva

Noh, mitäs tampereelta sitten tuli jälkijunassa mukana? No Hooli! Tämä ihana pikku ruuna muutti ylläpitoon minulle ikäänkuin treeniin, tavoitteena harrastaa hänen kanssa niin paljon kun jaksetaan ja kehittää itseäni, sekä hevosta siinä samalla sen arvioidulle tasolleen, kuntoa kohottaen. H on n. HeB ja hyppää about 60cm ratana, mutta tämä on jonkun matkan päässä sillä ruuna kaipaa rutiinia, työtä, työtä ja työtä.
Tässä muutaman kuukauden myötä hevosen muutos on jo hurja. Se on rentoutunut sekä saanut hieman voimaa taakse ja jaksaa kantaa itseään hetkittäin hienosti. Paljon on vielä tehtävää, mutta sitä jarruttaa tällähetkellä oma terveydellinen tilanne. Onneksi ympärilläni on paljon ihania ihmisiä jotka auttavat meitä.

Nina Könönen on käynyt luonamme kahdesti, ensimmäisellä kerralla hän piti meille tunnin ja etsimme Hoolista oikein liikkumiseen nappuloita ja saimme sen jopa oikeasti kävelemään. Hyviä vinkkejä saaneena ja ehkä vähän fiksumpana seuraava kuukausi meni ohjeita noudattaen ja hevonen ravasi jopa puoli pääty-ympyrää oikein, leukakulma auki ja selkä messissä. Toisella kertaa Nina kävi itse Hn selässä ja totesi sen kivaksi, potentiaaliseksi hyvänmielen poniksi.

Sain tiimiin ihanan ihmisen juuri ennen polvi tapaturmaani, joka ratsastaa ruunaa kun ennättää, olen heille pitänyt pari tutustumis 'tuntia' tai pikemminkin ollut läsnä ja auttamassa, koska tämä ei ole mikään helppo hevonen.
Hyvä ystäväni, sekä myös ihminen kelle maksan tallivuokraa Hoolin hyvästä hoidosta, on ratsastanut ruunaa ja he tykittivät eräs kirkas päivä tallin pihalenkkiä ympäri ja ottivat laukat kentällä. Oli sika hienoa katsoa kun hevonen veti korvat tötteröllä, intoa täynnä.

Ensimmäinen investointi tähän ruunaan oli satula, sillä aiver luxe jäi omistajan hoiviin Maken & Rassen luokse. Hiemanhan siinä ketutti kun tajusi, ettei ole penkkiä, mutta onneksi sellainen löytyi melko nopeasti ja vanhaa penkkiä ei tarvinnut kuin ehkä kaksi kertaa käyttää täällä ollessa.
Edellinen penkki oli täysin sopimaton Hn selkään, sopivan lyhyt, mutta liian kapea, kova, suora ja painoi säkää. Itketti laittaa sitä paksujen huopien kanssa selkään, mutta onneksi sain lainata kaverin penkkiä mikä oli Hoolille liian pitkä, mutta muuten hyvä väliaikais käyttöön. Paljon menin myös ilman satulaa ja teimme maastakäsittelyä.
Meille rantautui mustang allpurpose 16'' penkki mitä olemme urheasti tässä käyttäneetkin, mutta päätin ettei siinä ole itse hyvä istua ja uusi penkki on etsinnässä hissukseen. Nyt testissä yksi koulu penkki mikä selkään mallailun jälkeen tuntuu ihan koe ratsastuksen arvoiselta. Rahaahan tähän taas tarvitsisi, mutta mistäpäs sitä löytyisi?
Ehkä hieman vahingon iloisena hihittelen täällä, että itsehän en ratsasta nyt hetkeen, ainakaan kunnolla niin muut selästä liikuttajat joutuvat kestämään tätä ''kamalaa'' penkkiä.

Tässä voisi yrittää napata ruunasta kuvia kunhan ennättää ja pian pian koota jonkinlaisen kehitys postauksen vaikka sinäänsä ei ole paljon parissa kuukaudessa muuttunut vaikka hevonen on muuttunut melkoisesti. Ensimmäiset pari viikkoa kuopiossa H oli säpsy ja laiska, nyt se on pirteä, touhukas sekä erittäin, sanoisinko, lennokas?
Palaamme pian astialle.