Takapuoli penkkiin ja leuka ylös

Viime kertaisten ratsastusten perusteella tarvitsisin kiireesti liimaa takapuoleeni, jotta se pysyisi penkissä. Olemme tehneet Creditin kanssa tuttavuutta ja minä olen totutellut herran askellajeihin joihin kuuluu todella ihana ravi, tai ainakin silloin kun kevennät.
Perusistunnassa ravi on itselleni hankala. Santun ja Turon ravi oli melkein samanlaista jos niitä vertaisi toisiinta, tasaista kyytiä. Creditillä löytyy liikettä jokaiseen ilmansuuntaan asti ja se tuntuu heti kun painat takapuolesi penkkiin.
~Hyppy~pyppy~koikka~loikkanen~ Olenkin ottanut ravityöskentelyn aikana jalustimet välillä jalasta pois jotta pääsisin istumaan satulaan syvemmin. Minulla on muutenkin esteratsastajana normaalia lyhemmät 'koulujalustimet' joten en pääse istumaan satulaan. Olen päässyt pidentämään jalustimia jopa rei'än verran kun olen ratsastanut Credittiä. Pitää pikkuhiljaa upottaa itsensä satulan uumeniin jotta pääsisi ratsastamaan kunnolla.

Viimekerralla keskityimme kuitenkin käyntiin ja sen työstämiseen. Sain Creditin aika hyvin pohkeen ja ohjan väliin, tai siltä minusta ainakin tuntui. Muutamat ravi-käynti siirtymiset siihen kuitenkin ensin tarvittiin että pääsisin itse vauhtiin, hevosella riitti vauhtia nyt hieman enemmän kuin aiemmilla ratsastus kerroilla. Omistajakin hieman ''pelotteli'', että herralta löytyy virtaa eli kesä on nyt laiskoteltu ja syksyn vireys hiipii esiin.
Käynti työskentely on mielestäni ehkä vaikeinta, sillä se on hidas askellaji ja tuntuu aina, että ennen ensimmäisiä laukannostoja käynti ei vain etene. Ravissa ja laukassa takajalat saadaan polkemaan mahan alle ja siitä pikkuhiljaa pääsemme hyvään käyntiin. Credit on senverran iso hevonen(ainakin minulle), että sen käynti tuntuu hitaalta vaikka liike on ryhdikästä ja etenevää. Vielä en ole ollut tyytyväinen ratsastukseeni Creditin kanssa ja löydän varsinkin jälkeenpäin paljon virheitä kuvista. Selästä käsin osaa arvioida vain murto-osan omasta ratsastuksestaan vaikka tuntuisikin, että nyt onnistuisi ja menisi hyvin. Suurimman osan ajasta kun olen Creditin selässä olen hämmentynyt ja en tiedä mitä tehdä jos en osaa istua perusistunnassa ravissa tai jos Credit ei asetu tai myötääkkään ohjalle. Tarvitsemme tarvitsen opettajaa apuun jotta voisin kehittyä ja saada sen oikean tuntuman siitä, että homma toimii.

Kun vihdoin, joskus saan oivallettua miltä Credit tuntuu ratsastaa oikein osaan jatkossa itsenäisesti pyrkiä siihen, tietysti myös omalta ratsastukseltani. Jokaisessa kuvassa minulla on leuka alhaalla mikä on saatav pois, ei tuo näytä kauniilta. Hevosen niskaan tuijottaminen tuo minulle tasapainoa ja aina kun nostan katseeni ylös se häviää ja unohdan ratsastaa. Viime kerralla harjoittelin myös pitämään leukani ylhäällä, mutta kuvien perusteella näin ei käynyt. Loppupuolella ratsastusta leukani oli ylhäällä, mutta uskollinen kuvaajani oli kuvannut hyvin huonolaatuisia kuvia ja suurinosa tiedostoista oli täynnä koirakuvia. Seli seli, vai mitä?

Credit tuntui todella hyvälle tunnin ratsastuksen jälkeen kun olimme tehneet paljon siirtymisiä sekä pysähdyksiä. Peruutuksissa on vielä harjoiteltavaa, mutta pikkuhiljaa pääsemme yhteistyön makuun. Menimme ravityöskentelyssä kahdeksikkoa ja samalla teimme siirymisiä 10askeleen perustein. Kymmenen askelta ravia ja sitten kymmenen käyntiä. Välillä menimme yhden kierroksen kenttää ympäri ravissa uraa pitkin ja pysähdyimme pitkänsivun keskelle ja peruutimme kolme-viisi askelta josta lähdimme suoraan raviin. Tämä teki hyvää ainakin itselleni sillä pyrin olemaan perusistunnassa ja loppupuolella huomasin istuvani satulassa melko hyvin. Aina kun pompahdin enemmän Credit muistutti minua nypläämällä kuolainta tai nykäisemällä päätä alas. Opettavainen hevonen.

Lopuksi otimme vielä laukannostot molempiin suuntiin. Vasen kierros on herralle hyvin vaikea ja se on jopa kaadettava pienemmälle ympyrälle jotta nosto tapahtuu. Noston yhdeydessä on oltava hyvä tuki ulko-ohjalla jotta laukka säilyisi. Pääsimme jopa kolme pääty-ympyrää hyvää laukkaa. Tahtia lauakasta ei vielä löydy ja sitä ei pysty lyhentämään jottei askel tipu raville. Annoin Creditin vain laukata ja kehuin sitä äänellä sekä myötäsin ohjista jotta se saisi tilaa.
Oikeaan kierrokseen laukka on melko hyvä nostaa ja se pysyy yllä hyvin, mutta itseäni hirvitti välillä hevosen vinous sisäänpäin nostoissa. Suoristin itseni ja pikkuhiljaa hevonenkin alkoi suoristaa itseään mikä oli helpotus myös Creditille, laukan tahti muuttui paremmaksi ja vauhti hiljeni hallittavaksi. Siihen oli mielestäni hyvä lopettaa. Menimme vielä kevyet loppuravit ja kävelimme viitisen minuuttia kentällä ennen tallille palaamista.

Ensikuussa on tarkoitus käydä ratsastustunnilla lähitallilla jos aikataulut loksahtavat kohdilleen. Sinne en vielä tiedä saavani kuvaajaa, mutta kovasti toivon saavani, koska olisi mukava nähdä mitä tunnilla tapahtuu minulle ja hevoselle.