Lohikäärme on kesytetty

Onneksi huonoa fiilistä parantaa ihana päivä ihanan hevosen kanssa. Rasse, ihanan työmoraalin ja kultaisen luonteen kautta tämä punaturkkinen olento on valloittanut sydämeni. Vaikka hän on tempperamenttinen sekä välillä hyvinkin arvaamaton, taidan olla rakastunut.

Hän tulee aina vastaan, painaa pään syliin. Takajalka vipattaa kun mahasta rapsuttaa. Varustaessa seisoo suurimmalta osin nätisti paikallaan. Askellajit niin tasaiset, laukka aivan upea. Pienellä treenillä siitä tulisi vaikka mitä.

Kävin ratsastamassa Rassella pitkästä aikaa, tälläkertaa ilman satulaa mikä oli hyvin positiivinen kokemus vaikka aluksi herra nousikin pystyyn kolmesti peräkkäin kun ei napannut kävellä pihatietä edes-takaisin. Vaikka ruunalla oli pidempääkin pidempi loma, oli hän hyvin rauhallinen alku kiukuttelun jälkeen. Teimme väistöjä sekä muutamat ravi siirtymiset.
Edellisistä postauksista Rasse on hyvin tuttu lentävän peränsä kanssa ja sitä esiintyy varsinkin laukkaa nostaessa hyvin paljon. Tuona päivänä tutustuin aivan uudenlaiseen ruunaan. Suurena yllätyksenä tämä ruuna löntysti rennon letkeästi eteenpäin ravissa, sekä vasen laukka nousi käynnistä. Alla video laukannostosta, ensimmäinen pätkä on noston yritys mutten saanut ruunaa hyvin avuille joten se meni juoksemiseksi. Viimeisessä videon pätkässä näkyy toinen laukannosto, mutta Rasse ei jaksanut ylläpitää laukkaa. Kävelimme hetken ja kokeilimme uudestaan saaden hieman pidemmän pätkän, kuvaajamme kyllä hävisi sillä välin.

(linkki videoon)

Punaruunikon perä aiheutti nostalgiaa

Näin melkein kuukauden myöhässä on hyvä julkaista materiaalia, mutta minkäs teet jos video tiedostot ovat virheellisiä ja yrität saada niitä toimimaan. Tuo minun action kamera on varmaankin viallinen, kun melkein jokainen tiedosto on täynnä pixeli puuroa, sekä äänitiedostot ovat pelkää vika-ääntä eli korviin koskevaa ultarääni piipitystä.

Kävimme Rassen kanssa kärri ajelulla 30. kesäkuuta, joka oli ensimmäinen kerta minulle ajaa tätä ruunaa. Hieman jännityksellä hyppäsin kärryihin ja lähdimme, minulle tuntemattomille reiteille, mutta selvisimme ehjin nahoin ja ajelusta jäi hyvä fiilis.
Viimeksi olen tainnut ajaa Superilla muutama vuosi sitten, ja Rassen kanssa tuli todella kotoinen olo vaikka hän olikin paljon, paljon rauhallisempi ajaa kun tuo edellinen punaruunikko.

(linkki videoon)

Länget ja kiesit

Herra Rasse pääsi kukoistamaan paikallisen kartanon kuvaus projektissa ja sai länget työvaljaineen päälle, sekä kaiken kukkuraksi vielä kiesit peräänsä.
Omistajan kanssa tuumasimme samalla kun puhdistimme iki vanhoja varusteita, että mitä ruuna mahtaisi olla moisesta mieltä. Herralla on tapana rynniä ja paikallaan seisominen kärryt perässä on hankalaa.

Pari päivää ennen projektia kävimme lykkäämässä Rasselle länget kaulaan jotta hän saisi miettiä asiaa. Juoksutimme ruunaa tarhassa ja kokeilimme painetta längissä, ei hänellä ollut sen suurempia sanomisia. Onneksi. Sillä kuvaus päivä tuli yllättäen ja meillä oli kamala hoppu vain heittää valjaat ruunan päälle ja kävellä kuvaus paikalle ilman sen suurempia harjoituksia. Kumpikaan meistä ei oikeastaan edes tiennyt miten valjaat laitetaan ja vanhoja remmejä poksahti poikki. Jouduimme vaihtamaan valjastukseen normaalit silat koska alkuperäisen silan mahavyö meni poikki.
Paikanpäällä rintaremmi poksahti poikki ja oikean puoleinen aisalenkki. Onneksi hevosen ei tarvinnut kuin seistä kiesit perässään. Kuvissa huomaa, että ummikot ovat asialla ja remmejä meni tosian muutama poikki, mutta idea tässä oli kuitenkin tärkein.

Vaaratilanteita ei tullut, Rasse jaksoi super hyvin seistä paikallaan ja vielä poseerata! Punaisen aitan vierestä siirtyminen kartanon eteen tuotti pieniä puuskutuksia, mutta muuten koko kuvaus tilanne oli todella rauhallinen ja hyvä. Tuli vähän jo intoa hommata kunnon vehkeet ja laittaa Rasse mies oikeasti länget päällä töihin kun se suoriutui tästä niin hyvin.

Hieno lapsi hevonen

Make ja Holy siirtyivät jonkin aikaa sitten toiselle tallille missä herra ori pääsisi treeniin. Olemme käyneet hevosten omistajan kanssa nyt kahdella tunnilla, minä menin viimeksi Holylla mutta tällä kertaa pääsin pitkästä aikaa Make oriin kyytiin. Tallin pitäjä piti meille tunnin viime maanantaina ja saimme kokea hienoja hetkiä tämän 4 vuotiaan kanssa.
Keskityimme tunnilla ulko-ohjaan, hevosten rentouteen ja minun suoruuteeni missä todellakin on parannettavaa. Katseeni oli suurimmalta osin taas kohti maata, mikä näkyy kuvista, mutta sain osittain sitäkin ylös kun jaksoin ratsastuksen lisäksi keskittyä myös siihen.

Menimme paljon ympyröitä ravissa ja haimme ulko-ohjan tarkoitusta. Make tuntui alusta asti kevyeltä ja alku kankeuden jälkeen se alkoi rentoutumaan niskasta ja hetkittäin tuli nätisti eteen alas.
Ravin tahti oli aluksi hankala saada kontrolliin, mutta kun sain itseni suoremmaksi ja rauhoitin kevennyksen, niin kappas vaan. Ravi rauhoittui todella pieneksi ja kun annoin edestä tilaa, hevonen haki selkänsä mukaan.
Lapa edellä kaahottaminen on tämän nuoren ongelma ja siihen on oma lääkkeensä, se ulko-ohja. Oikeaan suuntaan lapa liihottaa edellä ja se oli hankala saada pakettiin mukaan. Opettaja nakkasi minulle raipan jolla nakuttelin lapaa samalla kun käytin ulko-ohjaa. Pikkuhiljaa asia korjaantui ja kun muistin istua kyljet tiukkana, suorassa, pääsimme yhteisymmärrykseen.
Käynnissä työskentely oli todella tahmeaa, käytin enemmän istuntaa ettei siitä tulisi kuuro pohkeelle. Välillä napautin pohkeella ja pyysin eteen jos se jäi laahustamaan tai lähti valumaan kuolaimen taakse, hän toimi todella hienosti pelkällä istunnalla.

Tähän vielä lyhyt videon pätkä tunnilta;

(linkki videoon)

Mielipiteeni nuoremmilla hevosilla ratsastamisesta on jäänyt vähäiselle vaikka olen muutaman nuoren selässä käynytkin. Make on todella kiva ori ja kunhan sillä tehdään enemmän, siitä tulee hieno. Se vaatii kärsivällisyyttä ja hyvää lämmittelyä. Muutaman kentän ympäri hölkkäyksen jälkeen Make alkoi jo kivasti myödätä ja sen työmoraali on ihailtava.
Tunnin lopussa Make oli todella väsynyt eikä jaksanut kantaa itseään enää pidempiä pätkiä josta johtui askellaji rikkoja ravista käyntiin ja samalla herra heilutteli päätään. Oli aika lopettaa seuraavaan hyvään pätkään ja antaa pitkät loppu käynnit.